Voiko menneisyyden ihmisistÀ kirjoittaa mitÀ tahansa, kunhan kuvaus on tosi? On helppo tuomita historian vÀÀristeleminen ja kÀyttÀminen propagandan vÀlineenÀ, mutta moraalisesti kyseenalaista voi olla myös vilpittömÀsti totuuteen pyrkivÀ historiantutkimus. Esimerkiksi henkirikoksia tai intiimejÀ suhteita tutkittaessa on otettava huomioon kuolleiden ihmisarvo ja yksityisyyden suoja. Arkaluontoisten ja nöyryyttÀvien yksityiskohtien esiin nostaminen voi olla tarpeellista, jos se antaa ÀÀnen vaiennetuille ihmisille, kuten köyhille, sairaille, rikollisille ja prostituoiduille. Tutkija joutuu pohtimaan, mikÀ on tirkistelyÀ ja skandaalinhakuisuutta, mikÀ taas eettisesti perusteltua menneisyyden moninaisuuden ymmÀrtÀmistÀ. Historiantutkimuksen etiikka on ensimmÀinen suomenkielinen kÀsikirja historiantutkimuksen moraalisista ulottuvuuksista. Se antaa vÀlineitÀ pohtia ja ratkaista olennaisia tutkimuseettisiÀ kysymyksiÀ, joita kohtaavat niin ammattihistorioitsijat kuin sukututkijatkin.