Ikuisesti minun
Taas yhdet pitkästyttävät juhlat! Enzo Cardinali olisi halunnut jo häipyä, mutta ensin hänen pitäisi saada suostuteltua illan isäntä myymään hänelle omistamansa saari... Mutta sitten Enzo näki punatukkaisen naisen. Naisen, jonka muisto oli pitänyt häntä hereillä öisin... Ja pikkupojan, jolla oli samanlaiset silmät kuin hänellä!
Hyvässä tarkoituksessa
Musertava menetyksen tuska oli saanut Evan pakenemaan entistä elämäänsä katastrofialueille, apua tarvitsevien ihmisten pariin. Ja hyväntekeväisyyteen luvattu valtava rahasumma olikin ainoa syy, miksi hän edes harkitsi typerryttävän ylimielisen Daniele Pellegrinin yllättävää kosintaa. Mutta yhteiseen vuoteeseen Daniele ei saisi häntä suostumaan, vaikka kuinka lirkuttelisi!
Palkintona rakkaus
Isoisän vaatimukset saivat Stavrosin repimään hiuksiaan turhautuneisuudesta, mutta sitten hän keksi tavan huijata vanhaa miestä ja samalla saada hiukan hupia itselleen: hän veisi vihille Callin, tavallisen kreikkalaistytön - heidän avioliittonsa kestäisi vain puoli vuotta, mutta sen ajan he voisivat nauttia toisistaan kaikin tavoin...
