Sirolan pääteos on huikea kirjallinen taidonnäyte ja hämmentävän ajankohtainen kertomus totalitarismin alistamasta valtiosta. Kahden kaupungin ja kahden päähenkilÜn - virolaisen toisinajattelijan Antsin ja suomalaisen runoilijan Davidin - kautta Sirola pohtii vapautta ja valtaa, mielivaltaista alistamista ja vapaudenkaipuuta traagisesti ja koskettavasti, mutta silti aina toivon kautta.
Teos ilmestyi juuri Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin ja sitä luettiin ennen kaikkea poliittisena romaanina. Suomettumisen ajan ilmapiirissä näin voimakasta Neuvostoliiton kritiikkiä ei otettu kovin suopeasti vastaan.Teoksen kirjallinen taituruus ja voima huomattiin vasta myÜhemmin.
"Tämä ei ollut minkään alku, eikä minkään loppu. Tämä oli eräs tuokio elämässä."