Koivu ja tähti

Jatkosodan talvi 1942 ja Tauno Tukevan sotataival.

Sodassa sekä miehet että hevoset ovat kovilla, ja murhetta riittää myös kotirintamalla. Mutta kevään tulo valaa merkillisellä tavalla uskoa siihen, että elämällä on vielä uutta annettavaa.

"Iltaruokailun jälkeen tuli posti. Joukkueenjohtaja Jaakko Lind sai kauan odottamansa kirjeen vastavihityltä vaimoltaan. Hymy herkisti miehen kasvot. Myös rakuuna Tukeva etsi lampun ja luki kolme kirjettä. Siinä missä Jaakko oli täynnä elämää ja onnea, Tukeva oli epätoivoa täynnä. Hän pani kirjeet taskuunsa ja lähti ulos pakkaseen. Seuraavana päivänä Tukeva sai ratsumestari Vehmakselta lomalitteran ”perheasioiden järjestelyjä varten”. Silmiin hiipi jotakin kosteaa."