Hieno kuvaus ainoasta päivästä, jolloin Kuopiota jatkosodan aikana pommitettiin.
Heinäkuun ensimmäisen päivän helteisenä aamuna tunnelma on epätodellinen. Yöt ovat ilmahälytysten ja kuumuuden takia pirstoutuneet eikä epätietoisuus miesten kohtaloista jätä rauhaan. Keskipäivällä sireenit alkavat vonkua. Vihollisen pommikoneet sytyttävät Mertasen lautatarhan palamaan ja kaupunkilaiset pyrkivät pakoon maalle.
Sirpa Kähkönen kuvaa taidokkaasti, miten sodan sattumanvaraisuuteen pakotetut naiset pyrkivät lakanasiivin nousemaan arkensa yläpuolelle, irti sodan kahleista. Kuopion taivaalle nouseva savu muistuttaa siitä katkerasta tuhkasta, joka sodan aikana leijaili koko Euroopan yllä.
Maikku
04/02/2024
Hyvin yksityiskohtaisesti kerrottu tarina, muta kun kuntelee suuremmalla nopeudella ei pitkästy.
Kristiina
31/12/2023
Syvä, jotenkin elokuvallinen. Hyvä lukija.
Katri
31/10/2023
Mielenkiintoinen rakenteellinen kokeilu, että aiemmista kolmesta osasta tutut hahmot jatkavat elämäänsä tässä neljännessä kirjassa vain yhden, erittäin tapahtumarikkaan kesäisen vuorokauden ajan 1941 kesäkuussa.