Kun vauva alkaa huutaa, mies ei tiedÀ mitÀ tekisi. On pÀÀstÀvÀ nopeasti pois, saatava lapsi hiljaiseksi.
PerillÀ mökissÀ pienikokoinen nainen hymyilee sÀteilevÀsti: "Khop khun, khop khun, khop khun." Se on kiitos. Kiitos thain kielellÀ.
EihÀn tÀllaista tapahdu Suomessa, Pii Marin ajattelee kuunnellessaan uutisia. Vaunuistaan kotipihalta siepattu vauva kuuluu amerikkalaiseen elokuvaan, ei rauhalliseen lounaissuomalaiseen pikkukaupunkiin.
Mutta PiillÀ on nyt muutakin ajateltavaa. HÀn on saanut yllÀttÀen vieraakseen veljensÀ Joelin, joka haluaa ottaa vÀlimatkaa kirkkonummelaisissa juhlissa sattuneeseen pahoinpitelyyn.
Rikokset nÀyttÀvÀt liittyvÀn oudosti toisiinsa, ja PiistÀ tuntuu kuin ukkosrintama olisi saavuttamassa hÀntÀ. Myrskyn merkkejÀ osoittaa myös suhde komisario Juha Heinoon.
Margit
09/08/2023
Pidin jo aiemmin Eppu Nuotion kasvisarjasta. Pii-dekkarit yllÀttivÀt ihmisystÀvÀllisyydellÀÀn ja kiintoisilla yhteiskunnan tarkkailuilla. Yht 4/5 lukemistani.
Svifi
19/06/2022
Paras Pii Marin kirja tÀhÀn asti
Erja
23/07/2021
HyvÀ kirja