Kun ihmistÀ rangaistaan, hÀneltÀ riistetÀÀn yksilölle normaalisti kuuluvia oikeuksia ja hÀnelle aiheutetaan tarkoituksellisesti kÀrsimystÀ. KÀrsimyksen tarkoituksellinen aiheuttaminen on lÀhtökohtaisesti moraalisesti vÀÀrin ja ristiriidassa keskeisten eettisten periaatteiden kanssa. Miten rangaistuksen tuottama kÀrsimys yksilölle oikeutetaan?
Rikoksen ja rangaistuksen filosofia -teoksessa rikosoikeuden ja filosofian asiantuntijat kuvaavat alojen yhtymÀkohtia. Ikiaikaisten kysymysten lisÀksi esiin nostetaan ajankohtaisia nÀkökulmia rankaisemiseen ja rikosvastuuseen. Asettavatko neurotieteen ja kÀyttÀytymistieteiden tulokset moraaliseen vastuullisuuteen liittyvÀt kÀytÀntömme kyseenalaiseen valoon? Voisivatko robotit ja tekoÀly olla rikosoikeudellisessa vastuussa?
Rikoslaki rangaistuksineen on merkittÀvÀ valtion vallankÀytön vÀline, joka vaikuttaa jokaisen elÀmÀÀn. Sen perustavanlaatuiset oletukset tulee voida kyseenalaistaa ja tarpeen tullen mÀÀrittÀÀ uudelleen. Muuten on vaarana, ettÀ ajaudumme yhteiskuntajÀrjestykseen, joka ei kohtele jÀseniÀÀn tasavertaisesti.