Suomalaiset selvisivät vaikeissa oloissa 1930- 1940-luvulla pääosin luontaistaloudessa eläen. Usein ruuasta sekä kaikesta käyttötavarasta oli ankara puute. Tuolloin elettiin luonnon ehdoilla. Saaliiksi saatiin - mitä Ahti antoi tai Tapio tarjosi. Käytännön töissä selvittiin neuvokkuudella sen jälkeen, kun voimat tai tarvikkeet loppuivat.
Sota-aikaa kuvataan rauhanhenkisen miehen silmin. Kuinka järjetöntä sota-aika oli kaikkine raakuuksineen ja kärsimyksineen. Jatkosodassa turhautuminen purkautui pontikan keittämiseen.
Suosittelen lukemaan kirjan selviytymisoppaana. Jos Suomea kohtaisi kriisi ja nälänhätä, et olisi aivan neuvoton.
Kirjassa on ohjeita maanviljelyyn, lihankäsittelyyn, metsätöihin, sekä käydään läpi pontikan keiton salat. Kirja sisältää myös kalastusta sekä metsästystä.
Aapo Ahola uskoi Jumalaan, mutta hän ei kuulunut kirkkoon. Hänen mielestään ihmisen mieli ja sielu ovat vasta kehityksen alkuasteella.
