Millaisia jälkiä sodat ovat jättäneet suomalaisten naisten sielunmaisemaan?
Naisten ja lasten osa on ollut jäädä sotasankaruuden varjoon miesten taistellessa kruunun, tsaarin tai itsenäisyyden puolesta. Naiset kantoivat vastuun arjesta.
Sosiologi Sari Näre kuvaa kiehtovasti sukunsa naisten kohtaloita sotien pyörteissä. Hän matkaa esiäitiensä kyydissä aina Vaasojen ajoista Neuvostoliiton kanssa käytyihin sotiin.
Pitkävihan ja nuijasodan aikaiset esiäidit Agneta ja Karin Espingin kokivat väkivaltaisen siirtymän katolisuudesta protestanttisuuteen. Elin Bengtsdotter eli kuohuvia vaiheita hakkapeliittapäällikön vaimona. Suuri Pohjan sota haavautti leskeksi jääneen Sofia Moraksen perheen. Näre kuvaa 1900-luvun sotia isoäitiensä kohtaloiden kautta.
Teos jäljittää kärsimyksen historiaa, jossa naiset ja lapset joutuivat kantamaan miesten kaatumisesta ja traumoista johtuvaa arjen kuormaa ja siivoamaan sodan jälkiä. Taakka on periytynyt sukupolvelta toiselle. Vaikenemisen ja sisun liitto on yhä nähtävissä suomalaisissa suvuissa.
Sosiologi Sari Näre on kirjoittanut Suomen sota-ajasta muun muassa lasten ja nuorten näkökulmasta sekä vaietuista aiheista, kuten rintamakarkuruudesta, sotilaiden alkoholin ja huumeiden käytöstä, propagandasta ja sensuurista. Sari Näreen ja Jenni Kirveen teos Ruma sota - talvi- ja jatkosodan vaiettu historia oli Tieto-Finlandia ehdokas.
