Talvisodankäynti on ollut harvinaista maailmanhistoriassa, mutta suomalaisilla on talvitaistelijoina pitkä historia. Pohjoisissa oloissa menestyminen on edellyttänyt erityistä osaamista, ja kyky käyttää maastoa ja olosuhteita hyväksi on usein ratkaissut taisteluiden lopputuloksen.
Talven soturit -teoksessa sotahistorioitsija Pasi Tuunainen kertoo tämän osaamisen kertymisestä Suomessa. Hän osoittaa, kuinka Suomessa vuoden 1918 jälkeen opittiin ottamaan hyinen talvinen elementti hyötykäyttöön ja kääntämään se taktiseksi eduksi.
Talvisodassa nämä kehitystyön ja koulutuksen tulokset joutuivat äärimmäiseen testiin. Ne osoittautuivat yleensä toimiviksi, sillä suomalaiset onnistuivat liittoutumaan talven kanssa ja saavuttivat sotilaallista menestystä. Puutteita he paikkasivat improvisoimalla ja soveltamalla esimerkiksi tukkijätkien konsteja.
Talven soturit on lajissaan ainutlaatuinen teos suomalaisille tärkeästä mutta sotahistoriallisesti katveeseen jääneestä aiheesta. Nykyisin arktisten alueiden sotilaallinen merkitys on kasvussa, ja suomalaisesta talvitaisteluosaamisesta onkin tullut kansainvälisesti arvostettu vientituote.
Hannu
25/10/2023
Ansiokasta kokoamista useista lähteistä ja talvitaistelun pohdintaa. Tärähtäneet ja psyyken ongelmat unohtuivat. Papit eivät liene onnistuneet 100 prosenttisesti ”henkisessä huollossaan”. Lääkäreillehän asia ei kuulunut kun kuulanreikää ei löytynyt. Johtamisestakin olisi muutama sana paikallaan. Sotilasjohtaja vastaa joukkonsa toimintakyvystä, erityisesti talvella. Ylläpidolle pitää varata aika ja alijohtajat ovat ratkaisevassa asemassa toimenpiteiden toteuttamisessa siellä missä kaikki eivät ole tukkijätkiä.