Keitä ovat Tuntemattoman sotilaan naishahmot?

WSOY ja viestintätoimisto Ellun Kanat ovat kutsuneet joukon suomalaisia nykykirjailijoita kertomaan, millaisia tarinoita Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan naishahmojen taakse voisi kätkeytyä.

Kuinka kotirintama pärjää ankarina sotavuosina miesten ollessa rintamalla? Mitä Paloaukean lotta näkee luutnantti Lammiossa ja miksi antaa tälle kuitenkin pakit? Miten toivutaan Vuorelan kotona, kun Kariluodon kirjoittama kaatumisviesti saapuu? Mitä kerrottavaa on Sirkalla, Kariluodon lemmekkäitä kirjeitä lukevalla rakastetulla? Ja mitä Petroskoin Veeruska todella tykkää suomalaisista miehittäjistä kuten Hietasesta, joka tuo lapsille leipää ja Vanhalasta joka hihittelee ja soittaa levyjä? Millainen ihminen on puolestaan Lyyti Rokka ja miten hän ottaa vastaan "mukuloit laskemaan" saapuvan haavoittuneen Antin? Yhdessä novellissa käy ilmi sekin, miten sotaa kokee Rahikaisen 17-vuotias lapsivaimo, jonka "äidin Rahikainen myi kahdesta tupakka-askista eräälle eläinlääkintäkomppanian miehelle."

Siinä missä Väinö Linnan Tuntematon sotilas on ikoninen sotaromaani miesten koettelemuksista ja tunteista sodassa, pyrkii Toinen tuntematon -antologia vastaavasti kartoittamaan tuntoja kotirintamalta ja naisten käymästä sodasta. Vaikka naisten näkökulma on keskiössä, tuodaan tarinoihin myös muita kotirintaman ja rintaman ihmisiä.

Mukana on yli kaksikymmentä nykykirjailijaa Joel Haahtelasta Hanna Weseliukseen. Jokainen heistä on saanut tehtäväkseen kirjoittaa yhdestä Tuntemattoman sotilaan naishahmosta itsenäisen novellin.

Hanna Weselius (s. 1972 Kajaanissa) on opiskellut kirjallisuustiedettä, journalismia ja valokuvataidetta ja toiminut kuvajournalistina, kuvataiteilijana ja vapaana kirjoittajana. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja työskentelee valokuvataiteen yliopistonlehtorina. Weseliuksen esikoisromaani Alma! (2016) sai Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja Tulenkantaja-palkinnon.Sodankylässä syntyneen ja Kuusamossa asuvan Minna Rytisalon (s. 1974) esikoisteosLempi(2016) oli arvostelu- ja myyntimenestys. Se palkittiin Kiitos kirjasta -mitalilla, Botnia-palkinnolla ja kirjabloggaajien myöntämällä Blogistanian Finlandialla.Lempinkäännösoikeudet on myyty viiteen maahan.Rouva C.(2018) lumosi lukijat ja sai Vuoden kirja -palkinnon, Kaarlen palkinnon ja Tulenkantaja-palkinnon. Molemmista romaaneista on tehty näyttämösovituksia.Inka Nousiainen (s. 1976) on filosofian maisteriksi valmistunut helsinkiläinen kirjailija ja sanoittaja. Hän julkaisi esikoisromaaninsa Kivienkelin 17-vuotiaana ja voitti sillä Topelius-palkinnon v. 1994. Seuraava nuortenromaani Kiinalaiset kengät palkittiin Savonialla v. 1997. Tämän jälkeen ovat ilmestyneet romaanit Seitti, Kaksi kevättä, Karkkiautomaatti, Arvaa ketä ajattelen ja Kirkkaat päivä ja ilta, sekä täytettävä häävieraskirja Tahdoin sinut. Yökirja (Tammi, 2015) on Nousiaisen ensimmäinen lastenkirja. Nousiainen on palkittu Topelius-palkinnolla 1994, Savonia-palkinnolla 1997 ja Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla 2002. Näiden lisäksi hän on ollut Nuori Aleksis -ehdokkaana v. 2008 ja Savonia-ehdokkaana v. 2013. Proosan ohella hän on kirjoittanut laulujen sanoituksia eri artisteille. http://inkanousiainen.comLaura Lähteenmäki (s. 1973) on koulutukseltaan filosofian maisteri ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Kirjailijan työn lisäksi hän työskentelee kustannuspäällikkönä. Lähteenmäen esikoiskirja ilmestyi 1998, minkä jälkeen hän on kirjoittanut 18 kirjaa, joista kuusi kirjaa Ville Lähteenmäen ja yhden kirjan Ulla Ahvenniemen kanssa. Lähteenmäki asuu perheineen Jyväskylässä.

Tuomas Kyrö (s. 1974) on sukupolvensa monipuolisimpia, aktiivisimpia ja kiitetyimpiä kirjailijoita. Hän on kirjoittanut romaaneja, kolumneja, pakinoita ja draamaa sekä toiminut tv- ja elokuvakäsikirjoittajana ja tv-panelistina. Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 2020.

Tuomas Kyrön tuotannon pohjavireenä on syvällinen ihmistuntemus ja terävänäköinen yhteiskunnallisuus. Kyrön esikoisromaaniNahkatakkiilmestyi vuonna 2001. RomaaniLiittooli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2005. Kyrö kirjoitti radiolle viisiminuuttisia tarinoita, joiden päähenkilö jatkoi pohdintojaan vuonna 2010 ilmestyneessä romaanissaMielensäpahoittaja.Ikonisen jäärän tarina on jatkunut toistakymmentä vuotta niin romaaneissa, teattereissa, televisiosarjassa kuin elokuvissakin.

Vuonna 2023 Tuomas Kyrö kirjoitti oululaislähtöisen sotilaan tarinanAleksi Suomestasekä nyrkkeilijä Robert Heleniuksen henkilökuvanNyrkki.

Tapio Koivukari (s. 28.8.1959 Raumalla) tuo teoksissaan halki vuosisatojen ihmisten elämää, tuntoja ja toimia. Koivukari tunnetaan myös taitavanaislantilaiskirjailijoiden suomentajana, puuseppänä ja veneenrakentajana.Taina Latvala (s. 1982) on lapualaissyntyinen, nykyään Helsingissä asuva kirjailija, kolumnisti ja toimittaja. Hänen esikoisteoksensa Arvostelukappale (WSOY 2007) kuvaa nuoren naisen kasvutarinan ironiaan taipuvaan tyyliin. Novellikokoelman ja romaanin rajamailla liikkuva kirja sai Kalevi Jäntin palkinnon vuonna 2007. Teos oli lisäksi Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokkaana. Arvostelukappaleen novelli ”Kuolemattomat” on julkaistu käännösnovellina saksankielisessä julkaisussa die horen (2008). Syksyllä 2009 WSOY julkaisi Latvalalta romaanin Paljastuskirja. Siinä satiirin kohteeksi joutuvat niin poliitikoiden salasuhteet kuin niistä raportoivat sensaatiolehdetkin. Marilyn Monroen hahmoon samaistuva iltapäivälehden toimittaja joutuu kohtaamaan skandaalin mahdollisuuden omassa elämässään, kun hän rakastuu Suomen ulkoministeriin. Tunne-elämän kaaosta ei helpota renttukirjailija Charles Bukowskin hahmo, joka fiktion lait tuntien kehottaa naista paljastamaan kaiken. Taina Latvala on työskennellyt toimittajana Lapuan Sanomissa, Me Naisissa, Iltalehdessä ja Helsingin Sanomissa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri. minakertoja.blogspot.comJP Koskinen (s.1968) on monipuolinen kirjailija, joka on julkaissut historiallisten romaanien lisäksi rikosromaaneita, tietokirjoja, lastenkirjoja sekä novelleja. Hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa pääaineena kirjoittaminen sekä Helsingin yliopistossa pääaineena matematiikka. Kirjailijana Koskinen kuvaa taitavasti rahan ja vallan vaikutusta yhteiskuntaan ja yksityiseen ihmiseen. Hänen historiallisissa romaaneissaan suurten tapahtumien takaa paljastuu pienten ihmisten koskettavat kohtalot. www.jpkoskinen.comMooses Mentula (s.1976) vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kainuun korvessa Kuhmossa, asui välillä vuosia Lapissa ja on sittemmin juurtunut etsimään arkipäivän yläpuolelle nousevia tarinoita Tuusulaan. Mentula on kirjoittanut niin novelleja, romaaneja kuin kuunnelmiakin. Kirjoittamisen lisäksi hän tekee töitä peruskoulun rehtorina. Aiemmin hän on työskennellyt uutistoimittajana sanomalehdissä ja radiossa.Niina Repo (s. 1971) on kiitetty kirjailija ja kirjoittamisen yliopisto-opettaja. Hän on kirjoittanut yli kymmenen kaunokirjallista teosta ja uskoo, että kaiken ytimessä on halu. Hän kirjoittaa kirjoja mieltään pakottavista asioista, vihasta ja rakkaudesta ja nauttii niistä lukuisista elämistä, joita kirjoittamalla ja lukemalla saa. Töissään kirjailijana, luovan kirjoittamisen opettajana, kirjallisten tapahtumien tuottajana, haastattelijana, käsikirjoittajana ja kolumnistina, hän on saanut kipeitä poskiläimäyksiä ja kohottavia kiitoksia. Kerran hänelle, kirjailijalle, soitettiin jopa viulua. Jos hän ei olisi hän, hän haluaisi olla kirja, jonka lukisit. Ehkä onkin.Tuula-Liina Varis (s. 1942) käsittelee kirjoissaan oivaltavasti muun muassa naisen elämää ja parisuhdetta. Hänen muistelmansa Kilpikonna ja olkimarsalkka (1994) avioliitosta Pentti Saarikosken kanssa on jo klassikko. Esikoisromaaninsa Maan päällä paikka yksi on (1999) jälkeen Varis on julkaissut yli 20 teosta sekä yli tuhat kolumnia eri lehdissä. Varis on toiminut Suomen Kirjailijaliiton ensimmäisenä naispuheenjohtajana, juontanut YLE 1:n ikimuistoista Kirja A & Ö -ohjelmaa ja ollut viimeiset 20 vuotta järjestämässä Joensuun kirjallisuustapahtumaa. Varis syntyi Loimaalla. Hän on opiskellut Turun yliopistossa suomen kieltä ja kirjallisuutta ja vuodet 1965–79 hän työskenteli toimittajana Kansan Uutisissa. Vuodesta 1979 Varis on työskennellyt vapaana kirjoittajana ja toimittajana. Nykyään hän asuu Joensuussa.