"Tuoreen sateen tuoksu kutitti Khadijan nenää. Hän nosti mekon ja juoksenteli leirissä paljain jaloin antaen varpaiden upota märkään ruskeaan mutaan, joka viilensi jalkoja. Taivas jylisi, salamat välähtelivät ja sade rummutti maata. Khadija nautti, kun pisarat osuivat päähän ja valuivat kapeaa leukaa myöten mekon alle. Oli alkanut barwaaqo-kausi, ja Khadija toivoi että se kestäisi kauan."
Hooyo Fatima pitää kovaa kuria tyttärelleen Khadijalle, jolla on haaveilijan sielu. Khadija ihailee runonlaulajia, mutta tyttönä hänellä ei ole lupaa runoilla. Äitinsä kieltoja uhmaten hän kuitenkin osallistuu runonlaulukilpailuun, ja hänen taitonsa puhkeavat kukkaan. Kun Khadija joutuu kamelivarkaiden armoille ja päätyy toiseen leiriin ja naimisiin, menee kauan ennen kuin hän hyväksyy vaimon tehtävät ja uskaltaa ottaa vastaan rakkauden.
Usean sukupolven naisista kertova, 1900-luvun puolivälin Somaliaan sijoittuva tarina hehkuu aavikon ja auringon väreissä.
Vp
20.7.2025
Miten surullinen ja lannistava tarina kaksinaismoralismista, naisten alistamisesta ja epätasa-arvosta. Siitä, miten vahva tyttö toisensa jälkeen murtuu ja unohtaa unelmansa.
Peikonlehdenlukija
26.6.2022
SV: sukuelinten silpomisen ja raiskauksen kuvaus. Sinänsä kiinnostava tarina naisten asemasta paimentolaisyhteisössä Somaliassa, mutta kerrontatyyli ei ollut minun makuuni.
Jotta voit kirjoittaa arvostelun, sinun täytyy lataa sovellus