Beware The Silence is an intriguing anthology that brings together a myriad of genres and literary styles, ranging from gothic romance to speculative fiction. The collection exquisitely weaves tales that explore the unseen and unspoken elements of existence, unraveling the tension between silence and the cacophony of human emotions and fears. The stories transcend temporal boundaries, delving into hidden corners of the human psyche. Standout pieces unfurl narratives that balance on the fragile line between reality and the supernatural. This rich tapestry of stories is woven by authors who masterfully employ a range of stylistic devices, from evocative imagery to intricate plot twists, ensuring a thought-provoking journey through this literary landscape. This collection assembles an elite cohort of literary figures, each contributing to the anthology's compelling thematic core. These authors— from the luminary Charles Dickens to the visionary H. P. Lovecraft—represent a cross-section of eras and movements, including Romanticism, Victorian angst, and Modernist introspection. Their diverse backgrounds—spanning cultural, societal, and geographic milieus—offer readers a kaleidoscope of perspectives on the theme of silence, enriching the anthology's exploration of its pervasive yet elusive influence in literature and life. Beware The Silence offers an unparalleled exploration of thematic depth and literary innovation, making it a must-read for those eager to traverse a rich mosaic of narrative voices. This anthology not only encourages readers to engage with a multitude of literary styles but also fosters dialogue between different cultural lenses on the pervasive theme of silence. Whether for academic exploration or personal edification, this collection provides a comprehensive engagement with the subtle forces that shape human experience through the written word.
Beware The Silence : Ultimate Collection of Horror Classics, Macabre Tales & Supernatural Mysteries
Kirjailijaa:
- Wilhelm Hauff
- Charles Dickens
- Mark Twain
- Harriet Beecher Stowe
- Adelbert von Chamisso
- Oscar Wilde
- Robert Louis Stevenson
- Edgar Allan Poe
- William Hope Hodgson
- Joseph Sheridan Le Fanu
- John Buchan
- Louis Tracy
- Bram Stoker
- Anatole France
- Charlotte Brontë
- Emily Brontë
- Jack London
- Henry James
- Théophile Gautier
- Arthur Conan Doyle
- Richard Le Gallienne
- Jane Austen
- Ralph Adams Cram
- Thomas De Quincey
- John Meade Falkner
- Guy de Maupassant
- Thomas Hardy
- William Archer
- Daniel Defoe
- John Kendrick Bangs
- Cleveland Moffett
- Brander Matthews
- Marie Belloc Lowndes
- Horace Walpole
- Rudyard Kipling
- Lafcadio Hearn
- Hugh Walpole
- Ambrose Bierce
- Frederick Marryat
- Ellis Parker Butler
- Washington Irving
- Leonid Andreyev
- David Lindsay
- Nathaniel Hawthorne
- Grant Allen
- Arthur Machen
- Wilkie Collins
- William Makepeace Thackeray
- Thomas Peckett Prest
- James Malcolm Rymer
- Fergus Hume
- Edward Bellamy
- Walter Hubbell
- Charlotte Perkins Gilman
- Leopold Kompert
- Richard Marsh
- Florence Marryat
- Catherine Crowe
- John William Polidori
- Vincent O'Sullivan
- H. G. Wells
- Robert W. Chambers
- W. Jacobs
- M. P. Shiel
- E. F. Benson
- Jerome K. Jerome
- M. R. James
- E. T. A. A Hoffmann
- Stanley G. Weinbaum
- George W. M. M Reynolds
- H. P. Lovecraft
- Robert E. Howard
- Edith Nesbit
- Sabine Baring-Gould
- William Thomas Beckford
- Francis Marion Crawford
- Lucy Maud Montgomery
- Mary Elizabeth Braddon
- Mary Louisa Molesworth
- Mary E. Wilkins Freeman
- Nikolai Gogol
- Mary Shelley
- Elizabeth Gaskell
- Edward Bulwer-Lytton
- Frank R. Stockton
- A. T. Quiller-Couch
- Ann Radcliffe
- Louisa M. Alcott
- Amelia B. Edwards
- Leonard Kip
- Matthew Gregory Lewis
- Fitz-James O'Brien
- Katherine Rickford
- Bithia Mary Croker
- Catherine L. Pirkis
- Émile Erckmann
- Alexandre Chatrian
- Pedro De Alarçon
- H. H. Munro (Saki)
- Pliny the Younger
- Helena Blavatsky
- Villiers de l'Isle Adam
- William F. Harvey
- Fiona Macleod
- William T. Stead
- Gambier Bolton
- Andrew Jackson Davis
- Nizida
- Walter F. Prince
- Chester Bailey Fernando
Muoto:
Kesto:
- 17090 sivut
Kieli:
englanti
- 1767 kirjaa
Charles Dickens
Charles Dickens (1812–70) on Shakespearen ohella kuuluisin englantilainen kirjailija. Hänen erehtymättömällä ihmistuntemuksella toteutetut henkilöhahmonsa ja siivekkäät sanomuksensa ovat kiehtoneet lukijoita halki aikojen. Dickensin laajakantoisin merkitys on kuitenkin yhteiskunnallisissa kuvauksissa ja niissä herätteissä jotka hän antoi kertomakirjallisuuden kehitykselle kaikkialla maailmassa. Nicholas Nicklebyssä ja Dickensin muissa romaaneissa kuvastuvan yhteiskunnallisen näkemyksen on arveltu juontavan juurensa kirjailijan omista lapsuudenkokemuksista. Dickensin ollessa kaksitoistavuotias hänen isänsä joutui velkavankeuteen, ja poika sai vaihtaa lapsuutensa leikit raskaaseen työhön kenkävoidetehtaassa. Vaikka tuota vaihetta kesti vain puolisen vuotta – isän saatua odottamattoman perinnön nuori Charles haettiin pois tehtaasta – jätti kellaritehtaan ryysyläislasten raadanta syvät jäljet kirjailijan mieleen. Kokemus kertautuu hänen tuotannossaan yhä uusina köyhien ja hylättyjen lasten kuvauksina. Näistä tunnetuimpia ovat 1850 ilmestynyt omaelämäkerrallinen romaani David Copperfield ja Oliver Twist (1838). Dickensin varsinainen ura ja tie maailmanmaineeseen alkoi kuitenkin jo romaanista Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit (1836). Tässä teoksessa esiintyvä verraton miespalvelijatyyppi Sam Weller on jäänyt historiaan kokonaisen sananparsilajin, wellerismin, alkuunpanijana. Itse Pickwick-kerho on puolestaan saanut lainata nimensä yhdelle jos toisellekin olutravintolalle. Dickensin kuolemattomiin luomuksiin kuuluu myös Joululaulu (1843), kaikkien joulusatujen klassikko, joka on innoittanut niin elokuvantekijöitä kuin sarjakuvanpiirtäjiä. Tarinan päähenkilö, ilkeä saituri Scrooge on saanut toimia esikuvana yhdelle kansainvälisen lastenkulttuurin suosikkihahmoista: Walt Disneyn itara Roope Ankka on alkuperäiseltä nimeltään Uncle Scrooge!
Lue lisää - 999 kirjaa
Jane Austen
Englantilainen romaanikirjailija Jane Austen (1775—1817) oli realismin uranuurtaja. Hän nousi kepeillä ja tarkkanäköisillä säätyläiskuvauksillaan aikansa luetuimpien brittikirjailijoiden joukkoon ja on säilyttänyt suosionsa aina näihin päiviin asti. Jane Austen syntyi 16.12.1775 Steventonin kylässä Hampshiressa. Jane oli seitsemäs lapsi ja toinen tytär kirkkoherra George Austenin kahdeksanlapsisessa perheessä. Janen tärkein kumppani niin lapsena kuin aikuisenakin oli hänen isosiskonsa Cassandra – kumpikaan ei koskaan mennyt naimisiin. Siskokset kävivät koulua lyhyesti Janen ollessa 7- ja 9-vuotias, mutta pääasiassa tyttäret koulutettiin kotona. Jo 12-vuoden iässä Jane kirjoitti paljon, mukaan lukien käsikirjoituksia teatteriesityksille, joita perhe sitten esitti kotioloissa. Näytelmien lisäksi nuori Jane kirjoitti runoutta, novelleja ja tietenkin kirjeitä. Vuosi 1795 oli 20-vuotiaalle kirjoittajalle tuottelias; Austen aloitti tuolloin tekstin, josta kehittyisi myöhemmin hänen ensimmäinen romaaninsa Järki ja tunteet (Sense and Sensibility). Austenin perhe asui onnellisesti Steventonissa vuoteen 1801 asti, jolloin isä muutti perheen Bathiin. Janen tunteet kylpyläkaupungin seurapiirielämää kohtaan olivat ristiriitaiset, ja hänellä oli vaikeuksia sopeutua yhteisön vaatimuksiin. Bathissa hän suostui erään Harris Bigg-Witherin kosintaan, mutta muutti mielensä seuraavana päivänä. George Austen kuoltua vuonna 1805 perheen naiset – Jane, Cassandra ja heidän äitinsä –jäivät ilman kotia ja riittäviä varoja ja joutuivat turvautumaan ystävien ja sukulaisten vieraanvaraisuuteen useamman vuoden ajan. Vuonna 1809 Janen veli Edward saattoi kuitenkin tarjota perheensä naisille kodin perittyään kartanon Chawtonissa Hampshiressa. Chawtonissa Austen kirjoitti suurimman osan romaaneistaan – tiettävästi työskennellen keskellä olohuoneen vilskettä. Järki ja tunteet julkaistiin vuonna 1811 – kirjailijaksi ilmoitettiin vain ”a Lady”. Kuten monet aikansa naiskirjailijat, Austen julkaisi teoksensa anonyymisti. Romaaneissaan Austen kuvaa senaikaisten englantilaisten säätyläisten arkielämää nokkelasti, tarkkanäköisesti ja tervettä ironiaa viljellen. Austenin osuvien havaintojen kohteena ovat avioliiton, seurustelun ja naisten välisen ystävyyden kaltaiset teemat. Ylpeys ja ennakkoluulo (Pride and Prejudice), Kasvattitytön tarina (Mansfield Park) ja Emma julkaistiin vuosina 1813, 1814 ja 1816 – romaanit menestyivät kohtalaisesti, mutta Austen ei niittänyt huomattavaa mainetta elinaikanaan. Janen veli Henry – joka toimi sisarensa agenttina ja myöhemmin elämäkerturina – paljasti kirjailijan henkilöllisyyden vuonna 1817 postuumisti julkaistujen romaanien Neito vanhassa linnassa (Northanger Abbey) ja Viisasteleva sydän (Persuasion) yhteydessä. Jane Austenin elämää on toistuvasti kuvailtu hiljaiseksi – ainakin osaksi johtuen siitä, että kirjailijan vaiheista tiedetään hyvin vähän. Tarinoita on kerrottu etenkin Austenin rakkauselämästä – pettymyksiä ja äkkikuolemia – mutta todisteet ovat puutteellisia. Janen kuoltua Cassandra suojeli sisarensa yksityiselämää mustasukkaisesti ja sensuroi, tuhosi ja paloitteli suurimman osan tämän kirjeistä. Alkuvuodesta 1816, työstäessään Viisastelevaa sydäntä, Austen alkoi voida huonosti. Austen luultavasti kärsi Addisonin taudista, jota ei vielä tuolloin tunnettu. Jane Austen kuoli 41-vuotiaana Winchesterissä Cassandran läsnä ollessa. Suomennetut teokset Järki ja tunteet, 1952, suomentanut Aune Brotherus (Sense and Sensibility, 1811) Ylpeys ja ennakkoluulo, 1947, suomentanut Sirkka-Liisa Norko-Turja (Pride and Prejudice, 1813) Kasvattitytön tarina, 1954, suomentanut A. R. Koskimies [julkaissut Karisto] (Mansfield Park, 1814) Emma, 1950, suomentanut Aune Brotherus (Emma, 1815) Neito vanhassa linnassa, 1999, suomentanut Eila Pennanen (Northanger Abbey, 1817) Viisasteleva sydän, 1951, suomentanut Kristiina Kivivuori (Persuasion, 1817) Uskollinen ystävänne: Kootut kertomukset, 2007, suomentanut Inkeri Koskinen [julkaissut Helmi ja vuonna 2021 Tammi] (sisältää pienoisromaanin Lady Susan [1794] sekä novellit ”Lesleyn linna” [n. 1792], ”Rakkaus ja ystävyys” [1790] ja ”Kolme sisarta” [1792])
Lue lisää