- Piirrä mun rajat, Hanna sanoo.
- Enkä. Sun pitää nousta, ettei tuu kylmä.
- Ei ku piirrä.
Liitu sulaa kosteaan katuun, jonka pinta ahmaisee sen nopeasti nysäksi ja loppu muhjuuntuu sormiin, mutta Hannalla on lisää liituja läppätaskuun sullottuna, ja niin Saara piirtää siskonsa ääriviivat asvalttiin keittiön ikkunan alle ja asettuu sitten itse viereen makaamaan.
Sari Hedmanin esikoisromaani menetyksestä, surusta ja elämän hauraudesta.
Hanna ei ole enää täällä on pysäyttävä romaani 1970-luvun arjesta selviämisestä, perheenjäsenen menettämisestä ja sopimuksista, jotka vaikuttavat läheisiin. Se on vuosikymmenten mittainen kertomus sisään teljetystä surusta, tytöstä, naisesta, epävarmuudesta ja jäähyväisistä. Hedmanin voimakas teksti saa hiljaisuudenkin puhumaan.
