Mistä suomalainen demokratia on tullut – ja miksi se oli vähällä jäädä syntymättä? Runsas sata vuotta sitten Suomi valitsi demokratian poikkeuksellisen vaikeissa oloissa. Sorron, sodan ja suurvaltojen houkutusten keskellä tasavalta ei ollut itsestäänselvyys vaan riskivalinta.
Hyvästit alamaisuudelle on tarina vallasta, propagandasta ja sattumasta – mutta ennen kaikkea kansalaismielipiteen voimasta. Sortovuosien järjetön venäläistämispolitiikka synnytti vastarinnan, joka näkyi adresseina, mielenosoituksina ja lehtikeskusteluna. Näin alkoi rakentua kansalaisyhteiskunta, joka ei taipunut.
Demokratia oli veitsenterällä Stalinin houkuteltua suomalaisia vallankumoukseen. Saksalaisten maihinnousu ja suunnitelmat kuningaskunnasta veivät Suomea alamaisuuden tielle. Läheltä piti, ettei kansanvalta hävinnyt – ja Suomesta tullut alusmaa.
