(209)

Ihana tallipoika

äänikirja ja e-kirja

”Hetki oli täydellinen. Siinä me laukkasimme vieretysten ja nautimme vauhdin hurmasta, minä ja Manu yhdessä.”

Iitu pettyy karvaasti, kun Talismaani ei toimi estekisoissa moitteettomasti. Tallipoika Manu ei anna Iitun lannistua, ja kohta Iitu harjoittelee hänen opastuksellaan entistä ahkerammin. Äkkiä Iitu tajuaa olevansa korviaan myöten rakastunut Manuun.

Vaikka Aadalla on tarpeeksi murhetta hevosensa ontumisesta, hän on tukena, kun Iitu saa nimettömän uhkausviestin: Jos Iitu ei peru ilmoittautumistaan kisoihin, koko talli saa tietää, että hän on hulluna Manuun. Kuka on tuo matalamielinen uhkailija? Mitä tapahtuu, jos uhkaus kantautuu Manun korviin? Noloa!

Lukija: Kati Tamminen

Kesto:

4.7

209 arvosanaa

Minea

22.7.2024

Ihan paras sarja hevosista🫶

Ari

11.7.2024

Tosi hyvä

Minna

23.5.2024

Alkuasetelma on vähintäänkin mielenkiintoinen - todennäköisesti 12-14v tyttö on ihastunut itseään kymmenen vuotta vanhempaan mieheen, mutta sen sijaan, että kyseinen 22-24v mies ottaisi pesäeroa alaikäiseen lapseen, jatkaa toverointia lapsen kanssa, ja jopa ottaa kyseisen lapsen mukaansa valmennuskurssille toiselle paikkakunnalle. Puuttuuko edes tytön isä tähän? Ei. Kyseenalaistaako tytön isä tätä? Ei. Isän ainoa huoli on se, että onko Talismaani oikeasti muka niin hyvä hevonen, että voisi osallistua huippuvalmentajan tunneille. Tämmöisen suhteen romantisointi on äärimmäisen haitallista jopa fiktiossa (vaikka tietenkin on luonnollista, että nuoretkin tytöt vaikuttuvat ja ihastuvat vanhemmista ihmisistä), mutta se, että Manu tässä tulee Iitua vastaan, on äärimmäisen huolestuttavaa ja saa kyseenalaistamaan tarinan aikuisten, etenkin Manun, moraalia. Toki lopputulos on täysin päinvastainen, luojan kiitos, mutta sitä ei paljasteta ennen, kuin aikuinen mies on suudellut pikkutyttöä toisten aikuisten ihmisten edessä (suurin osa hevosenomistajista on todellisuudessa aikuisia ihmisiä, jolloin tarinan "yksityispuoli" on loogisestikin täynnä aikuisia ihmisiä). Nämä aikuiset nimettömät henkilöt myös pilkkaavat teinityttöä ihastuksesta sen sijaan, että ihmettelisivät sitä, miksi aikuinen mies kaveeraa pikkutytön kanssa niin tiiviisti. Alaikäisten ja aikuisten välisten suhteiden romantisoinnin olettaisi olevan jo viime vuosisatojen ilmiö, miksi sitä pitää jatkaa? Lisäksi, kirjailijalta taitaa olla todellinen hevosen omistamisen seikat hieman hukassa - jos 12-14v lapsi saakin oman hevosen, tunneilla käynti ei saa loppua siihen. Vaikka nuori olisikin ratsastanut pidemmän aikaa, ei tunneilta pidä jäädä pois, koska nuori ei todellakaan osaa kaikkea parin vuoden ratsastamisella. On myös outoa, miksi nämä 12-14v lapset ovat käytännössä täysin yksin vastuussa hevosistaan. Missä ovat huolehtivat ja välittävät vanhemmat? Olisi myös realismin kannalta oleellista käsitellä sitä, kuinka kallista hevosen ylläpito - ja etenkin eläinlääkärikulut! - ovat.