Nimi Nobel liitetään useimmiten Nobel-palkinnon luojaan, mutta Alfred Nobelin isän ja veljien saavutukset ovat vähintäänkin yhtä merkittäviä. Isä ja pojat olivat nerokkaita keksijöitä ja lahjakkaita yrittäjiä perheessä, jonka tarina sijoittuu suurelta osin Venäjälle.
Isä Immanuel oli yleisnero: arkkitehti, keksijä, insinööri ja suunnittelija. Vuonna 1838 hän muutti Pietariin ja perusti Venäjän laivastolle höyrykoneita ja merimiinoja valmistavan mekaanisen verstaan. Immanuelin poika Ludvig kehitti verstaasta yhden maan menestyneimmistä konetehtaista, joka toimitti muun muassa dieselmoottoreita Venäjän markkinoille. Ludvigin veli Robert taas loi perustan Branobelille, yhdelle maailman suurimmista öljy-yhtiöistä. Ludvigin poika Emanuel puolestaan jatkoi Nobelien teollisuusimperiumin kehittämistä edelleen. Kun perhe vuonna 1918 joutui pakenemaan Ruotsiin, oli Branobel Venäjän arvostetuin yritys ja Nobelin perhe maan rikkaimpia.
Kirjassaan Immanuel Nobel ja hänen poikansa tsaarien Venäjällä tutkija ja kirjailija Bengt Jangfeldt valottaa aiemmin käyttämättömän arkistomateriaalin
avulla Nobelin perheen poikkeuksellista menestystarinaa Venäjällä. Historiaa elävöittävät lukuisat vaikuttavat valokuvat.
