Vaikuttava romaani pimeydestä, joka erottaa aikuisten ja lasten maailmoja.
"Jälkeenpäin hän mietti, miksei ollut pysähtynyt. Ajanut tien sivuun, aiheuttanut ketjukolaria, juossut ulos, uhmannut kaatosadetta, nolannut itseään, paljastanut uskottomuuttaan, lyönyt miestä, jonka kasvot vääristyivät sateesta. Pelastanut pientä tytärtään."
Samana syksyisenä iltana, jona Elias Rosvik on päättänyt jättää viidennen rakastajattarensa, hänen teini-ikäinen tyttärensä katoaa. Tyttö keltaisessa sadetakissa seisomassa vanhemman miehen kanssa on kuva, joka jää Eliaksen viimeiseksi muistoksi.
Eliaksen vasta jätetty rakastajatar Maaria saa terapiavastaanotolleen uuden asiakkaan. Koulun hiljaisin oppilas on muuttunut väkivaltaiseksi. Hänessä ui kala, niin hän sanoo uhmakkaan umpimielisesti, ilman sen kummempia selityksiä.
Vanhassa varastorakennuksessa nuoret päättävät ottaa vallan omiin käsiinsä, valaista itsensä.
Marko Hautala (s. 1973) on vaasalainen kirjailija, joka on työskennellyt muun muassa mielenterveyshoitajana, elokuvakääntäjänä ja valtiohallinnon byrokraattina.
Teuvo
11.3.2023
Kirja täysin seko. En ymmärrä miksi tälläisistä kirjoitetaan, toisaalta en ole koskaan pitänyt tämäntyyppistä kirjoista. Yksi tähti tulee ainoastaan lukijalle.
Laura
28.2.2023
Kylmäävä tarina, joka jättää mielikuvituksen varaan tarpeeksi ollakseen hyytyvä.
Laura
28.2.2023
Kylmäävä tarina, joka jättää mielikuvituksen varaan tarpeeksi ollakseen hyytyvä.
Jotta voit kirjoittaa arvostelun, sinun täytyy lataa sovellus