”Älä koske! Se on äidin vihko.”
”Kaupunki oli täynnä legendaarisia houkutuksia: korkealle mustan veden ylle käkättäen selkänsä köyristäviä siltoja, kiiltäviä moottoriteitä kahden riemukkaan kallioleikkauksen välissä tai köysitehdas, jonka tuotteet olivat lopettaneet monen muunkin haikailevan elämän. Keinoja kyllä löytyi, kunhan saisin rohkeuteni rippeet kerättyä.”
Talvi on pitkä ja pimeä, ylivoimainen. Tänä talvena kylmä on Kertulle liikaa. Hän varustautuu synkkään vuodenaikaan unikkovihkolla, johon suunnittelee salaa itsemurhapäiväänsä. Sitten kun perhe ei ole kotona. Sitten kun on sopiva päivä.
Kerttu on pärjääjä. Hänellä on mies, kaksi lasta, opettajan työ ja unelmiensa talo, mutta. Sitten on se mutta. Mikä alkoi viirata elämän vinoon, mikä saa ympyröimään päivämääriä kolmesta kalenterista, mitä tapahtui kun hän oli pieni, mitä tapahtui viime syksynä?
Psykologisesti rikkaasta aineistosta ammentava Katri Rauanjoki tarttuu romaanissaan nykyelämän armottomiin vaatimuksiin, työelämän seksuaaliseen häirintään, parisuhde- ja perheongelmiin sekä riittämättömyyden tuntoihin. Kun maailma ympärillä säröilee, saattaa terävin särö ja lempein
lääke silti löytyä hämmästyttävän läheltä. Jonain keväänä herään käy kohti valoa ja toivoa saaden pohjoisen luonnon välkkymään lohduttavissa väreissä.
Katri Rauanjoki (s. 1973) on oululainen äidinkielen ja luovan kirjoittamisen opettaja. Häneltä on vuonna 2012 ilmestynyt romaani nimeltä Muuri.
Henna
18.11.2023
Kirjasta saa konkreettisen kuvan masentuneen ihmisen mielestä.
Katri
13.2.2022
Samastuttava, liikuttava, ei liian synkkä muttei todellakaan kaunistelevakaan kuvaus erään perheenäidin/opettajan romahduksesta, avun saamisesta ja kiipeämisestä kohti valoa. Hieno teos!
Jotta voit kirjoittaa arvostelun, sinun täytyy lataa sovellus