Rajan pinnassa asustava Pänktti on neljätoistavuotias ja aloittaa reaalikoulun. Koulunkäynti on yhtä painajaista. Hän ei viihdy siellä ja eikä menesty kokeissa. Aika kuluu parhaiten sinisen Scanian kyydissä, jolla kuskataan hevosia. Mutta vihdoin kädessä on reaalikoulun päästötodistus. Hän tuumii, tulisiko hänestä upseeri, tiedemies tai vaikkapa kirjailija? Isä, jopparikuningas, alkaa potea mahasyöpää. ”Pikku Poijanen” siirtyy Haaparannan lukioon. Eteen avautuu aivan uusi maailma. Arvosanat paranevat huimasti. Hän lukee venäjää, Harry Martinsonia, kirjoittaa ja käy lävitse oman Sturm und Dranginsa. Ylioppilastodistus on hyvä huolimatta siitä, että hän on vieraillut oppitunneilla vain satunnaisesti. – Oli ollut niin paljon muuta tekemistä.
Romaani on itsenäinen jatko lapsuusaikaa kuvaavalle romaanille JOPPARIKUNINKAAN POIKA.
Jopparikuninkaan poika – matkalla mailmalle är en fristående fortsättning (på finska) på barndomsskildringen Smugglarkungens son, som i denna andra del har blivit fjorton år och börjar realskolan. Det är en mardröm. Han vantrivs. Bäst trivs han i den blå Scania 4:an som transporterar smuggelhästar. Han får sin realexamen och funderar på vad han skall bli. Kanske officer, vetenskapsman eller författare. Smugglarkungens son börjar gymnasiet, läser ryska och Harry Martinson, skriver dikter och lever Sturm und Drang i Haparanda. Han tar studentexamen, rycker in i det militära...
