Mitä tapahtui Elsalle?
Frank todistaa, kuinka tuntemattomat sieppaajat vievät hänen 11-vuotiaan tytärpuolensa Elsan. Vuodet kuluvat, ja Elsan katoamistapaus pysyy selvittämättömänä. Lähes kaksi vuosikymmentä myöhemmin tapauksen pääepäillyksi joutunut Frank on alkoholisoitunut ja häntä pidetään kylän kummajaisena. Kun nuori nainen katoaa paikkakunnalla jälleen, poliisin epäilyt kohdistuvat uudestaan Frankiin. Viimeisenä epätoivoisena yrityksenään puhdistaa maineensa ja selvittääkseen, mitä Elsalle todella tapahtui, Frank pyytää apua Mona Schilleriltä. Tutkimuksissaan Monalle selviää, että vahvat voimat vaikuttavat kyläyhteisön pinnan alla. Yrittäessään paljastaa totuuden Mona päätyy tielle, jota reunustavat pelko, epäluottamus ja uskonnollinen fanatismi.
Keijukaistanssi on toinen osa Vargönin pienen työläisyhteisön ympärille sijoittuvassa rikossarjassa, jossa kohdataan julmankaunista luontoa, salaperäisiä mysteereitä ja epätavallisia persoonia. Kaiken keskiössä on 56-vuotias Mona Schiller, peloton ja piinkova nainen, jotka ratkoo rikoksia, mutta kantaa omia synkkiä salaisuuksiaan.
Kamilla Oresvärd on syntynyt 1967 Falunissa, Ruotsissa. Hän debytoi ensimmäisellä romaanillaan 47-vuotiaana tehtyään ensin pitkän uran bisnesmaailmassa. Mona Schiller -sarja on koukuttanut lukuisia skandidekkarifaneja Ruotsissa.
Sini
13.12.2025
Noh. Kirjan henkilöhahmoista suurin osa jää tosi ohueksi ja lisäksi niitä on niin paljon, että on mahdotonta pysyä mukana siitä kuka kukin on. Kaupan päälle jostakin käytetään välillä lempinimeä, joten joka kerta saa miettiä, onko kyseessä uusi vai vanha hahmo. Edellisen kirjan ihmisiä, jotka silloin olivat osa Monan arkea ja elämää, ei enää välttämättä edes mainita mutta kun mainitaan, oletetaan että ykkösosa on tuttu. Juoni on vähän poukkoileva ja jotenkin omituinen, sekin ehkä siksi kun joitain asioita ei kerrota vaan ne ovat vaan ikäänkuln tapahtuneet. Kaupan päälle kun tulee tämä sekoilu kappalejaon kanssa, niin jossain kohtaa tuli jo vähän epätoivoinen olo 😃. Viimeistä varttia en edes oikeastaan kuunnellut vaan se oli ikään kuin taustahälyä. Monan historiaa tuotiin taas viimeiseen lauseeseen herättämään intoa tarttua seuraavaankin osaan, mutta itse aion etsiä jotain parempaa. Lukija oli joskus suosikkini, nykyään ylinäyttelee vuorosanoja ja jopa niin, että vaikka tekstissä ei kerrota hahmon puhuneen jonkun tunteen vallassa, lukija lisää sen vuorosanoihin. Aivan typerää, harmittaa tosi paljon. Varmaan kirjassa jotain hyvääkin oli kun sinnillä kuuntelin kuitenkin melkein loppuun.
Rasmus
4.12.2025
Hyvä kirja sekä lukija.
Eija
21.7.2025
Joo, tulihan kuunneltua. Ei niin hyvä, mutta kohtuullinen. Lukijan eläytyminen ei haitannut☺️
Jotta voit kirjoittaa arvostelun, sinun täytyy lataa sovellus