Jatkosodan talvi 1942 ja Tauno Tukevan sotataival.
Sodassa sekä miehet että hevoset ovat kovilla, ja murhetta riittää myös kotirintamalla. Mutta kevään tulo valaa merkillisellä tavalla uskoa siihen, että elämällä on vielä uutta annettavaa.
"Iltaruokailun jälkeen tuli posti. Joukkueenjohtaja Jaakko Lind sai kauan odottamansa kirjeen vastavihityltä vaimoltaan. Hymy herkisti miehen kasvot. Myös rakuuna Tukeva etsi lampun ja luki kolme kirjettä. Siinä missä Jaakko oli täynnä elämää ja onnea, Tukeva oli epätoivoa täynnä. Hän pani kirjeet taskuunsa ja lähti ulos pakkaseen. Seuraavana päivänä Tukeva sai ratsumestari Vehmakselta lomalitteran ”perheasioiden järjestelyjä varten”. Silmiin hiipi jotakin kosteaa."
Anonyymi
6.4.2025
Kiitos! Kyllä oli koskettavaa kuunnella lasten lähtöä sotalapsiksi ja sodan vaikutusta ihmisiin ja elämään. Kiitos taas lukijalle joka niin hyvin eläytyy eri henkilöitä kuvailemaan. Erikois Kiitos murteen oikein lukemisesta jaka tekee tarinasta niin elävän. T.IH
Sari
19.6.2024
Hyvä, kuten edeltäjänsä. Pidän lukijan tuoreemmasta lukutyylistä kylläkin enemmän.
päve
10.6.2024
Jatkuu sarja pitää nennä
Jotta voit kirjoittaa arvostelun, sinun täytyy lataa sovellus