Raili Mikkanen
Synnyin Savonlinnassa ohikulkumatkalla ja sen jälkeen ohikulkuja on riittänyt. Koululuokkiakin ehti kertyä yhdeksän, pohjoisimmat Kemijärvellä, eteläisin Järvenpäässä. Ylioppilaaksi tulin Mikkelin yhteiskoulusta 1959. Nykyinen kotipaikkani on jo pitkään ollut Helsinki. Julkisen kirjoittamisen aloitin seitsenvuotiaana, jolloin ensimmäinen runoni julkaistiin lehdessä. Maakunnallisten lehtien nuortenpalstat olivat sen jälkeen vuosia pontevan avustustoimintani kohteina. Varsinaisen kirjailijan työni aloitin televisiokäsikirjoituksilla. Vanhimmat lapset ja kokopäivätyö veivät sen verran aikaa opiskelulta, että valmistuin Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta 1967. Sitä ennen olin saanut monenlaista työkokemusta rakennuksilla ja tehtaissa sekä teknistä koulutusta Yleisradion tarkkailijakurssilla. Työpaikkojani ovat olleet mm. Oy Yleisradio Ab / TV äänitarkkailijana, IBM, Työtehoseura, verohallitus, Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki, kaikissa tiedottajana ja toimittajana. Päivätyössäni kirjoitin aikuisille, joten oli luontevaa kirjoittaa kirjoja lapsille ja nuorille. Vasta nyt vapaana kirjailijana kirjoitan myös aikuisille. [railimikkanen.blogspot.fi](http://railimikkanen.blogspot.fi/) Tuotanto:
- Kalpeat naamat. Otava, 1976. - Ikkunaton talo. Otava, 1977. - Meidän suomalainen Töpö. Otava, 1977. - Mä tuun mukaan. Otava, 1979. - Kettu tahtoo ystäväksi. Otava, 1980. - Histamiini hukassa. Otava, 1982. - Histamiinin hiihtoretki. Otava, 1983. - Histamiini merellä. Otava, 1984. - Thuongin päivä. Otava, 1984. - Histamiini ratsupoliisina. Otava, 1985. - Pitkänen, Matti A.: Kissanpennun kesä. Otava, 1985. - Histamiini löytää timantin. Otava, 1986. - Minun oma nimeni. Otava, 1987. - Histamiinista tulee kummi. Otava, 1988. - Hyvästi! Toivoo Jere. Otava, 1990. - Teatteriin! Ida Aalbergin nuoruus. Otava, 1990. - Pikkuilves Kotimetsässä. Lasten oma kirjakerho, 1992. - Kustaa Piponiuksen kutistusflunssa. Otava, 1995. - Onni on Omenatiellä. Kirjastopalvelu, 1995. - Karhun kumarrus. Miina Sillanpään nuoruus. Otava, 1996. - Mikkanen, Raili & Mikkanen, Niko: Kuolleet kaupungit. Otava, 1996. - Morsianten ilta. Kolmiokirja, 1996. - Koukussa. Otava, 1997. - Aurora. Keisarinnan hovineito. Otava, 1998. - Mikkanen, Raili & Mikkanen, Niko: Hämähäkkitemppeli. Otava, 1999. - Harmaaviirullinen Silli. Tammi, 2000. - Aavikoiden seikkailija. Tammi, 2001. - Histamiini, joulun sankari. Tammi, 2001. - Kirppuina maailmankartalla. Tammi, 2001. - Ei ole minulle suvannot! Aino Kallaksen nuoruus. Tammi, 2002. - Laulavat varpaat. Tammi, 2002. - Histamiini rakentaa lautan. Tammi, 2003. - Kahdentoista vala. Tammi, 2003. - Sanni, tulinen irlantilainen. Tammi, 2003. - Myrkkypuun marjat. Tammi, 2004. - Ystävämme Histamiini. Tammi, 2004. - Elefantti joka luuli olevansa puhveli. Tammi, 2005. - Runokirje. Kertomus nuoresta Katri Valasta. Tammi, 2005. - Aarretalon Oiva. Tammi, 2006. - Histamiini Eteläluodolla. Tammi, 2007. - Kummisisko. Tammi, 2008. - Pähkinäpuinen lipas. Tammi, 2008. - Suomalaisia suurnaisia. Kehitysvammaliitto, 2008. - Unelmien varjot. Romaani Viipurin ja Pietarin suomalaiskohtaloista 1905–1928. Minerva, 2008. - Majakat, ohoi!. Schildts, 2009. - Meren ja ikävän kiertolaiset. Minerva, 2009. - Histamiini ja Koni Alakulo. Tammi, 2010. - Hopearenkaan taika. Tammi, 2010. - Suomen lasten linnakirja. Minerva, 2011. - Histamiinin luolaseikkailu. Tammi, 2012. - Laulu punaisesta huoneesta. Minerva, 2012. - Mennään sirkukseen. Minerva, 2012. - Iivari-tonttu karkuteillä. WSOY, 2013.
Lue lisää
AlpoJASamba_heppatyttö
7.11.2025
Ite oon menny 3vuotiaana Suomenhevosella ja sen nimi oli Helmi ratsastan sillä edelleen ja oon nyt 14vuotias! Eli oon ratsastanut 12vuotta 8vuotiaana sain oman Schetlanninponi tamman nimi oli Karkki ja se oli valkoinen ja sen harja oli myös valkoinen mutta häntä oli harmaa ja kaikki muut kaviot oli beigejä mutta yksi olikin harmaa mutta se kuoli JUURI KUN MULLA oli 10vuotta synttärit sitten sain 13vuotiaqna Newforest eli newforestinponi ja se oli musta ja sen nimi on Pancita sillä oli musta viiva otsasta sieraimiin ja se on mulla edelleen! Meillä oli myös kun olin 3vuotias meillä oli myös Berta niminen hevonen joka oli äidin se oli se Suomenhevonen se Helmi Helmi oli silloin ihan paras koska menin äidin kanssa pikkupikku hiljaa aina eteenpäin ja eteenpäin aluksi mentiin vaan käyntiä kentällä sitten alettiin harjoittelemaan itse kääntämistä Ja sitten pieniä ravi pätkiä sitten puomeja oma toimisesti 7vuotiaana menkn ratsastuskouluun vuodeksi ja mentiin siis siellä jo ihan pieniä ristikoita ja laukkaa. Kun poni tuli, me mentiin jo sillä sitten pieniin kilpailuihin ja ja sitten se newforest tuli ja siitä tulikin mun estekisa poni ja edellwen meen sillä esteitä ja maastoilen joskus myös vaan rennosti koulua ja joskus taas niin kovaa että putoan Tietoa Karkista: Nimi: Karkki Elämisaika: 23vuotta Väri: valkoinen Rotu: Schetlanninponi Maa: Schetlanninsaaret Luonne: kiltti, Hassu ja outo Usein tekee: hyppii loikkii halaa Tietoa Pancitasta: Nimi: Pancita Ikä: 11vuotta Väri: musta Rotu: Newforest Maa: Switzerland/Tallinna Luonne: pukitteleva, säpäkkä, riehuva, kieltävä Usein tekee: kieltää esteen mutta kisoissa se kyllä menee. Ryöstää, pukittaa, puree, halaa, PULLISTELEE! Mulla oli siellä ratsastuskoulussa lemppari sen nimi oli Lurueki ja se oli lehmän eli ruskea-valkoinen-musta
🫶🏼Elli🫶🏼
1.9.2024
En ole vielä kuunnellut loppuun mutta vaikuttaa kivalta ⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐
Emma
16.2.2024
aivan ihana, tarina on mielenkiintoinen ja mukaansa vievä. Suosittelen kirjan lukemista kuuntelemisen sijaan sillä pääsee enemmän mukaan tapahtumiin.
Jotta voit kirjoittaa arvostelun, sinun täytyy lataa sovellus