Kirjan on varmasti ollut tarkoitus pyrkiä oikaisemaan median väitteitä. Nyt se valitettavasti kuulostaa vain loukkaantuneen läheisen puolustuspuheelta. Teoksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi lainauksia, irrotettuja sitaatteja ja kontekstin puutetta, ja onkin totta, ettei media ole aina ollut täsmällinen ilmaisussaan. Objektiivisesti tarkasteltuna lukijalle jää kuitenkin vaikutelma, etteivät pienet nyanssierot tai oikea konteksti olennaisesti muuttaisi sitä, mitä ”riikka” on kirjoituksillaan tarkoittanut. Vihjaus siitä, että samaa nimimerkkiä olisi voinut käyttää joku toinen, kuulostaa paikoin epätoivoiselta yritykseltä selittää pois kiusallisia kohtia. Kirja tuo rinnastuksen yksityisyyden suojaan liittyen Matti Vanhasesta, jonka yksityiset viestit päätyivät julkisuuteen Susan Ruususen toimesta. Vertaus ontuu, koska ”riikka” kirjoitti tekstinsä julkisen blogin avoimeen vieraskirjaan, josta tekstit ovat vapaasti eteenpäin julkaistavissa. Rakenteellisesti kirja toistaa itseään: samat teesit ja perustelut palaavat luvusta toiseen ilman uutta näkökulmaa. Nopeutettuna kuunneltuna teoksen jaksoi loppuun, mutta uutta tietoa se ei tarjoa.

Erittäin hyvä selvitys suomalaisen median nykytilasta ja vasemman laidan halpamaisista menettelytavoista.

Erittäin hyvin kesän 2023 avaava teos. Aikamoista ihmisjahtia käytiin "vastuullisten" medioiden ja toimittajien taholta. Anteeksipyyntöä valheesta odottaen.