Perheen perustanut pariskunta on planeetta, jota lapset kiertävät kuin kuut.”
Yhtenä päivänä Etelä-Ranskassa asuva suomalainen Helena havahtuu samaan kuin monet ruuhkavuosista selvinneet: lapset ovat kasvaneet, aikaa on enemmän. Hän näkee itsensä ja puolisonsa uusin, virkistynein silmiin. Yhteistä, onnellista elämää on vuosia takana ja moninkertaisesti edessä. Vaan kuinka pitää huolta siitä, ettei kipinä sammu?
Mon amour tutustuttaa lukijan ranskalaisiin pariskuntiin ja kertoo hauskasti suomalaisten ja ranskalaisten suhteiden eroista ja yhtäläisyyksistä. Ranskalaiset sijoittavat kyllä parisuhteeseen aikaa ja rahaa, mutta toisaalta he uskovat muita vähemmän elinikäiseen uskollisuuteen. Mitä on arjen -romantiikka Ranskassa? Kuinka pitkien työpäivien maassa sovitetaan yhteen työ, perhe ja parisuhde? Onko kaikilla ranskalaisilla rakastajia ja rakastajattaria?
Mon amourin tärkeä viesti on, että parisuhde ei pysy hengissä vain asumalla saman katon alla. Perheen kivijalkaa on huollettava, jotta talo pysyisi pystyssä. Ehkä ranskalaisen rakkauden salaisuus löytyy Jean-Pierren sanoista vaimolleen pari 50-vuotishääpäivänä: ”Minä elin vain niitä hetkiä varten, että näkisin sinut uudestaan"
