Alistuneisuudesta itsenäisyyteen.
Kirjassaan sosiaalipsykologi Janne Viljamaa luonnehtii narsistiäidin ja -isän persoonallisuutta, käsittelee alistavan kasvatusympäristön lapselle tuottamaa pelkoa, ahdistusta ja häpeää sekä antaa ajatuksia itsetunnon vahvistamiseksi.
Minkälaista on kasvaa narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän vanhemman lapsena? Miten löytää tie alistuneisuudesta itsenäisyyteen, vähättelystä vahvaan itsetuntoon?
Vanhemman tulisi antaa lapselle turvaa, hoitoa, tukea, rakkautta ja välittämistä. Itsekeskeinen narsisti ei tähän kykene, vaan hän voi pahimmassa tapauksessa alistaa lapsen, nöyryyttää tätä ja tai olla täysin välinpitämätön lapsen tarpeista.
Narsistivanhemman varjossa kasvaminen lyö tavallisesti ainakin jonkinlaisen jäljen minuuteen. Yleisiä vaurioita ovat ahdistus, masennus, kyvyttömyys sietää stressiä ja erilaiset aggressionsäätelyongelmat. On tärkeää löytää keino estää se, ettei lapsesta tule samanlaista narsistia kuin vanhemmistaan.
Janne Viljamaa on helsinkiläinen sosiaalipsykologi ja kirjailija .Hän on julkaissut useita lasten ja nuorten kasvatusta käsitteleviä kirjoja.
























Minna
2.2.2026
Odotin kirjalta vähän laajempaa ja monisävyisempää lähestymistapaa aiheeseen. Kirjassa ei oikeastaan otettu kantaa perheisiin, joissa toinen vanhemmista on selkeästi narsisti ja toinen on myötäilijä. Myötäilijä osaa olla hyvä ja lämmin vanhempi ainakin silloin, kun narsisti ei ole paikalla. Uskon, että monella on kokemus toisen vanhemman narsismista. Narsisti pitää "tossun alla" puolisoaan, joka voi olla hyvinkin kiltti ja mukautuva luonteeltaan. Juuri siksi puolisokin on narsistin uhri.
Tarja
13.1.2026
Opettavainen oli.
Vaappu
12.4.2025
Puuttuu kuuntelu kirjasta luvut
Jotta voit kirjoittaa arvostelun, sinun täytyy lataa sovellus