Jennan elämän lähtökohdat eivät olleet kummoiset. Vanhemmat erosivat pian tyttären syntymän jälkeen, eikä nuori äiti kyennyt yksin huolehtimaan lapsistaan. Päihteet kuuluivat äidin jokapäiväiseen elämään ja vanhempien virkaa toimitti alle kouluikäinen isoveli. Huostaan Jenna otettiin 4-vuotiaana. Kolme vuotta vanhempi isoveli sijoitettiin eri perheeseen.

Ensimmäiset humalat Jenna veti yhdeksänvuotiaana, ensimmäisen piikin 12-vuotiaana. Kun sijaisvanhemmat eivät enää pärjänneet tytön kanssa, häntä siirrettiin kasvatuslaitoksesta toiseen. Lopulta Jenna päätyi Pohjola-kodin kylmään putkaan alasti riisuttuna.

Aikuisikä on pitänyt sisällään perheväkivaltaa, turvakoteja, päihdekuntoutuksia, katkaisuhoitoja, retkahtamisia ja rakkaiden menetyksiä. Jenna on synnyttänyt viisi lasta, joista jokainen on vuorollaan otettu huostaan.

”Sain ensimmäisen lapseni 18-vuotiaana ja avioiduin päihderiippuvaisen miehen kanssa. Taistelen tälläkin hetkellä saadakseen heidät takaisin. Lapset on helppo menettää, mutta lähes mahdotonta saada takaisin.” Nyt 35-vuotiaan Jennan tie on ollut kivikkoinen, mutta viimeiset kuusi vuotta hän on kulkenut sitä selvin päin. Hän haluaa kertoa kipeän kasvutarinansa, jotta se antaisi toivoa kaltaisilleen. Päihteistä on mahdollista päästä eroon.

Kirjassa kuullaan myös Jennan sijaisvanhempien ja biologisen äidin kertomukset tytön lapsuudesta.

Jennan tarinan on kirjoittanut toimittaja, mielisairaanhoitaja Anne Pennanen (s. 1964). Hän on aikakauslehden toimituspäällikkö ja tekee päihdeohjaajan sijaisuuksia uusmaalaisessa päihdehoitokeskuksessa.