Samuel Richardsonin Pamela vainottuna (1740) on kirjeromaani, jossa nuori palvelijatar Pamela Andrews joutuu työnantajansa, herra B:n, seksuaalisen painostuksen, petosten ja sieppausyritysten kohteeksi. Pamela puolustaa hyveellisyyttään kirjeissään vanhemmilleen, ja juuri kirjeenvaihto muodostaa teoksen psykologisen sekä kerronnallisen ytimen: lukija seuraa tapahtumia välittöminä, subjektiivisina dokumentteina. Teos yhdistää moraalisen kasvatustarinan, jännityskertomuksen ja sosiaalisen tutkielman, jossa säätyerot, sukupuolinen valta ja palvelusväen asema joutuvat tarkasteluun. Sen yksityiskohtainen arjen kuvaus ja sisäisen kokemuksen esittäminen olivat ratkaisevia englantilaisen romaanin kehitykselle, vaikka nykyajan lukija voi suhtautua kriittisesti siihen, että Pamelan ahdistelija lopulta muuttuu kosijaksi ja aviomieheksi. Richardson (1689–1761) oli lontoolainen kirjapaino- ja kustannusalan ammattilainen, joka saavutti huomattavan käytännöllisen kirjeenkirjoittajan maineen. Hänen taustansa kirjapainotyössä, perehtyneisyytensä yksityiskirjeiden muotoon sekä kiinnostuksensa moraaliseen kasvatukseen vaikuttivat suoraan romaanin rakenteeseen. Richardson kirjoitti aikana, jolloin lukutaito, porvarillinen yksityisyys ja painettu tunne-elämän kirjallisuus kasvoivat; Pamela vastasi tähän kehitykseen tarjoamalla naispuolisen, alemman yhteiskuntataustan näkökulman ja välineen hyveellisen itseilmaisun tarkasteluun. Kirjaa voi suositella lukijalle, joka haluaa ymmärtää modernin romaanin, kirjeromaanin ja psykologisen kerronnan syntyä. Se tarjoaa poikkeuksellisen tarkkaa tietoa 1700-luvun moraalikäsityksistä, luokkajärjestyksestä ja sukupuolten välisestä vallasta. Teos vaatii kuitenkin kriittistä lukemista: Pamelan toimijuus on merkittävä, mutta kertomuksen sovinnollinen päätös paljastaa samalla aikakauden patriarkaaliset rajat.
Pamela vainottuna : Kirjeromaani nuoren palvelijattaren vastarinnasta, luokkajännitteistä ja hyveestä 1700-luvun Englannin kartanossa
Kirjoittanut Samuel Richardson
