Hän istuu yksin liikkeessä kellon lähestyessä sulkemisaikaa. Hän on puoliksi hajamielinen näytön ääressä edessään, kun ovi yhtäkkiä avautuu. Nainen on nuori. Nainen on kaunis. Ja hänellä on rikkinäinen polkupyörä.
Södermalmin hiljaisessa pyöräliikkeessä tapahtuu jotain odottamatonta – ohikiitävä katse, joka muuttuu sanattomaksi ymmärrykseksi, hymy, joka merkitsee enemmän kuin sanat.
Hän on se, joka tekee aloitteen.
Liikkeen lattialla, polkupyörien ja työkalujen ympäröimänä, tapahtuu jotain, mitä kumpikaan ei ollut suunnitellut päivän alkaessa. Hetki täydellistä läsnäoloa. Molemminpuolista, varaukseton halua.
Kuka on nuori nainen, joka astui hänen liikkeeseensä ja mullisti hänen elämänsä? Ja palaako hän todella takaisin?
