Sisaria, vaimoja ja itsellisiä naisia, joita ilman Suomen historia olisi toisenlainen.
Ellan Edelfelt ja Aino Sibelius muistetaan ensisijaisesti tunnettujen miestensä vaimoina, mutta millaisia ihmisiä he olivat pyrkimyksineen ja unelmineen? Kaunokirjallisella vetävyydellä kirjoitettu teos piirtää uudenlaisen kuvan vuosisadan vaihteen kiihkeästä ja ristiriitaisesta ajasta. Ellen Thesleffin ja Alma Söderhjelmin kaltaiset oman tiensä kulkijat kyseenalaistivat naisen perinteiset roolit ja näyttivät suuntaa muille dekadenssin aikakauden naisille.
Simo
6.5.2022
Annista puskee läpi innostunut työn ilo ja kasvanut toisiinsa liittyneiden löytöjen kimalteleva ketju. Olen päässyt käymään kuvatuista 50%:n kotinurkissakin, mutta kaikista tuli uutta tietoa, jotain häkellyttävääkin. Heistä kerrottiin syvän myötäelämisen kirkkaassa valossa, tosiasioita häivyttämättä. Miehistä lukijaa kuristi vanha, vastenmielisesti toistuva tapahtumakulku: miten naisia on voitu kohdella näin. Eniten taisin olla pettynyt K.A.Tavaststiernaan, nuorena kuolleeseen suomenruotsalaisen runouden ja proosan suureen nimeen, joka hänkin kuului ajatuksiltaan, menoiltaan ja nautinnoiltaan räyhäkkääseen miesluolajengiin, jos asian voi näin nykyaikaisittain ja luetun kirjan asiallisuudesta poiketen kärjistää. Teoksessa hänestä mainitaan vain nimi, mutta harmillisen paljastavassa yhteydessä. Loistava aikaansaannos kirjallisuusluetteloaan myöten!
Leila
22.11.2021
Kirjoittajan henkilökohtainen ote oli hyvä ja omat arviot ja yleiset kommentit mielenkiintoisia!