Sota ja rauha seuraa viittä aatelisperhettä – Bezuhovien sukua, Bolkonskien sukua, Rostovien sukua, Kuraginien sukua sekä Drubetskovien sukua – Napoleonin hyökätessä Venäjälle 1800-luvun alussa. Nämä maailmanhistoriaa muokanneet tapahtumat ravistelevat myös tsaarinaikaista, mahtavaa venäläistä imperiumia.
Tärkeä osa romaania on Austerlitzin taistelu, joka toimi alkusoittona Napoleonin myöhemmille yrityksille hyökätä Venäjää vastaan. Eräs päähenkilöistä, prinssi Andrei, päätyy taistelun melskeissä ranskalaisten vangiksi ja tapaa suuresti arvostamansa keisari Napoleonin. Hän näkee kuitenkin vain pienen, turhamaisen miehen, joka on sotilaallisten voittojensa humalluttama. Sota ja rauha on yleismaailmallisuudessaan yksi maailman mahtavimmista kirjallisista tuotoksista sekä yksi maailmankirjallisuuden suurista klassikoista.
Leo Tolstoi (1828–1910) syntyi aatelisperheeseen sukutilallaan Moskovan eteläpuolella. Keskeytettyään yliopisto-opintonsa hän värväytyi armeijaan ja osallistui Krimin sotaan vuonna 1854. Seuraavana vuonna Tolstoi matkusti Pietariin, missä hän teki kirjallisen läpimurtonsa jo ennen 30. ikävuottaan. Tämän jälkeen Tolstoi jätti Venäjän ja matkusti ympäri Länsi-Eurooppaa ennen asettumistaan Volga-joen varrelta perimälleen tilalle, missä hän kirjoitti suuria romaanejaan. Vuonna 1862 Tolstoi meni naimisiin itseään 16 vuotta nuoremman Sonjan eli Sofia Andrejevna Bersin (1844–1919) kanssa. Tolstoin tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat Sota ja rauha (1869) sekä Anna Karenina (1877).
