Jan Kiškurnon v. 2007 julkaisema sotahistoriallinen tutkimus käsittelee poikkeuksellisen naturalistisella otteella Stalinin ja Hitlerin liittolaisuutta toisen maailmansodan aikana. Vaikka kirja on tarkoitettu venäläiselle lukijakunnalle, siinä on runsaasti suomalaisia kiinnostavia aineksia. Kuitenkin tärkein syy ottaa tämä kirja sotahistorian harrastajan hyllyyn, on sen kuuluminen historiallisesti merkittävään aikakauteen.
Lenin aikoinaan opasti seuraajiaan: "Muuttakaa totuus valheeksi ja valhe totuudeksi." Stalinin ajoista lähtien historiankirjoitus on ollut oleellinen osa neuvostopropagandaa, jossa totuuden määrittää puolueen johto. Neuvostoliiton hajottua syntyi uusi tutkijasukupolvi. Se halusi perustaa historian-tutkimuksen tosiasioihin ja rekonstruoida menneet tapahtumat sellaisina kuin ne tapahtuivat. Siihen lukeutuvan Kiškurnon tutkimus ei murra ainoastaan Kremlin luomia myyttejä, vaan myös niihin läheisesti kytkeytyneitä suomalaisten vaalimia "totuuksia", joiden alkuperä on sotakorvausten immateriaalisessa osassa ja jotka aikoinaan vaativat suomalaisilta itseruoskintaa kostona olemassaolonsa säilyttämisestä.
Lisäarvoa kirja saa käsitellessään myös Baltian kohtaloa sekä Kaakkois-Eurooppaa, missä erityisesti Romania kärsi Hitlerin ja Stalinin ystävyyspolitiikasta. Kaikkiaan kirjan tarkoituksena on tuoda esille diktaattoreiden täydellinen välinpitämättömyys kansojen kärsimyksiä kohtaan.
Vuonna 1991 alkanut historiantutkimuksen vapautuminen kesti Venäjällä kolme vuosikymmentä. Vaikka sen kauden nuoret tutkijat kunnioittivat neuvostokansojen isänmaanrakkautta taistelussa Hitlerin kukistamiseksi, vaatimukset salaisten arkistojen avaamiseksi katsottiin vaarallisiksi. Venäjän kansallinen yhtenäisyys vaatii tuekseen Suuren isänmaallisen sodan kiiltokuvamaisuuden, jonka Stalinin hirmuhallinnon kaikkien dokumenttien paljastaminen olisi murskannut. Erityisesti Stalinin ja Hitlerin ystävyyden ajan historia on pidettävä tosiasioista erillään. Katastrofin välttämiseksi Putin määräsi lain, joka palauttaa historian tieteellisestä oppiaineesta propagandalaitoksen työvälineeksi. Nyt tutkijoilla on uhka saada jopa viiden vuoden vankeustuomio, mikäli tutkimuksen lopputulos ei vastaa Kremlin näkemystä historiallisesta "totuudesta".
Tämän kirjan, jota Venäjällä ei enää voisi julkaista, suomenkielisen painoksen tavoitteena on osaltaan olla sekä "muistomerkki" vapauden versoista että tulevaisuuden toive riippumattoman tieteellisen tutkimuksen uudelle nousulle naapurissamme. Tieteen vapaus ja sen tulosten asiallinen vertaisarviointi ovat ehdoton perusta sivistysvaltiolle.
"En yhdy siihen mitä sanotte, mutta taistelen viimeiseen asti sen puolesta, että voitte sen sanoa." (Winston Churchill)
