Sissipataljoona yksi perustettiin Kontioniemessä 18. kesäkuuta 1941. Sen kokonaisvahvuus oli 537 miestä perustamisvaiheessa. Sissit siirrettiin autoilla Ilomantsin Piimävaaraan, jossa opeteltiin korpisodan vaatimia sissitaitoja. Seuraavaksi matka jatkui marssien Piimävaarasta Ilomantsin Hattuvaaran itäpuolelle, Longonvaaran ja Niemijärven alueelle. Siellä sissit aloittivat hyökkäyksen Vellivaaraan ja Lehmivaaraan 10.7.1941. Suomalaiset yrittivät kaksi viikkoa vallata puna-armeijan hallinnassa olleita kyliä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Sissipataljoona siirrettiin heinäkuun lopussa Ilomantsin Möhkön itäpuolelle Louhivaaraan ja sieltä edelleen Kuolismaan kylään 8. elokuuta 1941. Eteneminen jatkui Kuuttivaaran ja Salmijärven kautta Suojärven vanhalle rajalle, lähelle Neuvostoliiton hallinnassa olevaa Kostamus -nimistä kylää. Lokakuun alussa puna-armeija lähti perääntymään ja sissit etenivät seuraavien kuukausien aikana taistellen Karhumäen kaupunkiin. Karhumäestä sissit siirtyivät Hiisjärven ja Vansjärven alueelle. Helmikuussa Sissipataljoona lakkautettiin ja osa sisseistä siirtyi uuteen Rajajääkäripataljoona viiteen ja loput muihin joukko-osastoihin. Sissipataljoonan tappiot jatkosodassa olivat 240 miestä kaatuneina ja haavoittuneina.

Sissipataljoona yksi perustettiin Kontioniemessä 18. kesäkuuta 1941. Sen kokonaisvahvuus oli 537 miestä perustamisvaiheessa. Sissit siirrettiin autoilla Ilomantsin Piimävaaraan, jossa opeteltiin korpisodan vaatimia sissitaitoja. Seuraavaksi matka jatkui marssien Piimävaarasta Ilomantsin Hattuvaaran itäpuolelle, Longonvaaran ja Niemijärven alueelle. Siellä sissit aloittivat hyökkäyksen Vellivaaraan ja Lehmivaaraan 10.7.1941. Suomalaiset yrittivät kaksi viikkoa vallata puna-armeijan hallinnassa olleita kyliä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Sissipataljoona siirrettiin heinäkuun lopussa Ilomantsin Möhkön itäpuolelle Louhivaaraan ja sieltä edelleen Kuolismaan kylään 8. elokuuta 1941. Eteneminen jatkui Kuuttivaaran ja Salmijärven kautta Suojärven vanhalle rajalle, lähelle Neuvostoliiton hallinnassa olevaa Kostamus -nimistä kylää. Lokakuun alussa puna-armeija lähti perääntymään ja sissit etenivät seuraavien kuukausien aikana taistellen Karhumäen kaupunkiin. Karhumäestä sissit siirtyivät Hiisjärven ja Vansjärven alueelle. Helmikuussa Sissipataljoona lakkautettiin ja osa sisseistä siirtyi uuteen Rajajääkäripataljoona viiteen ja loput muihin joukko-osastoihin. Sissipataljoonan tappiot jatkosodassa olivat 240 miestä kaatuneina ja haavoittuneina.