Nykyinen kapitalismi ei pysty lunastamaan lupauksiaan. Taloutta vaivaavat toistuvat ja rajut taantumat, krooninen työttömyys sekä eriarvoisuuden kasvu. Siksi tarvitaan uusia näköaloja.
Taloutta työväelle haastaa markkinaliberalismin myytit. Ennen globaalia talouskriisiä korostettiin, että rahoitusmarkkinat toimivat tehokkaasti mahdollisimman vähän säädeltyinä. Väitettiin, että työttömyyden syy löytyy joustamattomista työehdoista, ja että tuloerojen kasvu on merkki dynaamisesta taloudesta. Kriisin jatkuessa, on todettava ettei juuri mikään ei ole muuttunut. Valtioiden vyönkiristys on jyrännyt elvytyslinjan eikä rahoitusmarkkinoiden säätelyssäkään ole päästy pitkälle. Alaspäin joustavat työehdot nähdään ratkaisuna massatyöttömyyteen.
Kirjassa etsitään vaihtoehtoa markkinaliberaalille talousmallille John Maynardin Keynesin sekä hänen teoreettisen työnsä jatkajien ajatuksista. Erityisen huomion saavat jälkikeynesiläiset ajattelijat. Jälkikeynesiläisyys tarjoaa vankan teoriaperustan nykyisen talouspolitiikan ja -ajattelun haastamiseen - sekä uudelleensuuntaamiseen palvelemaan kansalaisten laajan enemmistön yhteistä hyvää. Se lähtee siitä, että epävakaus, työttömyys ja krooninen eriarvoisuus ovat laissez faire -kapitalismin toistuvia, mutta korjattavissa olevia piirteitä. Globaalit rahoitusmarkkinat tulisi jälleen valjastaa reaalitalouden palvelukseen, julkisen vallan olisi otettava vastuu riittävästä investointiasteesta ja palkansaajien olisi saatava entistä suurempi osa kasvun hedelmistä.
