Ilmastonmuutos muuttaa kaiken. Mutta onko meillä keinoja reagoida muutokseen?
Planeetta Maa syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Ihmisen suku kehittyi noin 2 miljoonaa vuotta sitten ja nykyihminen noin 300 000 vuotta sitten. Ihmisen evoluutio kehittyi nopeasti laajamittaisen maatalouden synnyttyä noin 10 000 vuotta sitten. Samoihin aikoihin maapallolla alkoi nykyinen geologinen aikakausi, olosuhteiltaan vakaa holoseeni. Se mahdollisti nykyihmisen kulttuurin nopean kehityksen metsästäjä-keräilijästä maanviljelijäksija lopulta kirjoitettua kieltä hyödyntäväksi teolliseksi kaupunkilaiseksi.
Teollinen vallankumous, väestönkasvu, vaurastuminen, kulutushysteria ja fossiilisten polttoaineiden alati kasvava käyttö ovat johtaneet globaaliin kestävyyskriisiin ja ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavaan ilmastonmuutokseen. Ihmisen vaikutukset ovat jo niin laajamittaisia, että maapallolla ollaan siirtymässä kokonaan uuteen aikakauteen, antroposeeniin, jossa ihminen on planeetan vaikuttavin voima.
Jos ilmastonmuutos halutaan torjua, yhteiskuntien ja ihmisten toimintamallien on muututtava nopeasti. Toisaalta jos ilmastokriisin torjunnassa epäonnistutaan, miljardit ihmiset joutuvat kärsijöiksi, mikä vaikuttaisi tuhoisasti talouteemme ja yhteiskuntarauhaamme - eikä tämä ole edes pahin skenaario.
Ilmastonmuutoksen ratkaisemisella on jo veret seisauttava kiire. Kyse on vuosista, ei vuosikymmenistä. Näyttää kuitenkin hyvin vaikealta, että nykymallinen kansanvalta pystyisi ratkaisemaan tämän kaltaista haastetta, joka on syntynyt ihmisten omista tottumuksista.
Keinoja on, mutta kuinka ne saadaan käyttöön? Miten demokratiaa olisi kehitettävä, jotta kuilun partaalta voi pelastua?
Mari Pantsar on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johtaja, joka vetää Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teemaa. Hänellä on pitkä työkokemus cleantech-liiketoiminnan kehittämisestä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.
Jouni Keronen on yrityskoalitio Climate Leadership Councilin toimitusjohtaja, Fortum-säätiön asiamies ja dosentti Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Hän on toiminut energia-alalla vuodesta 1983 alkaen. Viime vuosina hän on keskittynyt erityisesti puhtaampien, vähähiilisempien ratkaisujen kehittämiseen.