Väinön sota kertoo yhden tavallisen rintamamiehen sodista, elämästä yleensä sekä selviytymisestä sotien jälkeisessä Suomessa.

Väinö ilmoittautui Sortavalassa ylimääräisiin harjoituksiin (YH) 10.10.1939. Tästä alkoi hänen talvisotansa Jalkaväkirykmentti 34:nnen I P:n kolmannessa komppaniassa. Pataljoona, johon komppania kuului, siirtyi pikimmiten jo 16.10. Kollaan rintaman oikealle sivustalle Saarijärven-Polvijärven kannakselle asemiin. Pataljoona toimi täällä suunnattomassa erämaassa sitten laajan rintaman sivustan varmistustehtävissä erillään muusta rykmentistä sekä Uomaan motin saarrostajana omalta osaltaan.

Väinön jatkosota alkoi Jalkaväkirykmentti 49:nnen III P:n yhdennessätoista komppaniassa, joka pääosiltaan perustettiin Virtasalmella. Nyt kyseessä oli hyökkäyssota, johon lähdettiin mukaan 15.Divisioonaan kuuluvana rykmenttinä Simpeleeltä 1. elokuuta 1941. Hyökkäys eteni aina Valkeasaareen saakka, jossa rintamaan asetuttiin Mustilanmäessä.

Sota loppui aikanaan, ja Väinökin joutui etsimään itselleen ja Kannakselta löytämälleen vaimolle ja pojalleen uudet asuinsijat uuden rajan takaa. Armeijan majoitusparakki Rääkkylän Oravisalossa toimi asuntona alkuvaiheessa. Väinö jatkoi metsätöiden tekoa, kuten ennen sotiakin, ja töitä riitti. Nurkan takana odottivat kuitenkin ylipääsemättömät vaikeudet, joista enemmän tekstissä.

Väinön sota kertoo yhden tavallisen rintamamiehen sodista, elämästä yleensä sekä selviytymisestä sotien jälkeisessä Suomessa.

Väinö ilmoittautui Sortavalassa ylimääräisiin harjoituksiin (YH) 10.10.1939. Tästä alkoi hänen talvisotansa Jalkaväkirykmentti 34:nnen I P:n kolmannessa komppaniassa. Pataljoona, johon komppania kuului, siirtyi pikimmiten jo 16.10. Kollaan rintaman oikealle sivustalle Saarijärven-Polvijärven kannakselle asemiin. Pataljoona toimi täällä suunnattomassa erämaassa sitten laajan rintaman sivustan varmistustehtävissä erillään muusta rykmentistä sekä Uomaan motin saarrostajana omalta osaltaan.

Väinön jatkosota alkoi Jalkaväkirykmentti 49:nnen III P:n yhdennessätoista komppaniassa, joka pääosiltaan perustettiin Virtasalmella. Nyt kyseessä oli hyökkäyssota, johon lähdettiin mukaan 15.Divisioonaan kuuluvana rykmenttinä Simpeleeltä 1. elokuuta 1941. Hyökkäys eteni aina Valkeasaareen saakka, jossa rintamaan asetuttiin Mustilanmäessä.

Sota loppui aikanaan, ja Väinökin joutui etsimään itselleen ja Kannakselta löytämälleen vaimolle ja pojalleen uudet asuinsijat uuden rajan takaa. Armeijan majoitusparakki Rääkkylän Oravisalossa toimi asuntona alkuvaiheessa. Väinö jatkoi metsätöiden tekoa, kuten ennen sotiakin, ja töitä riitti. Nurkan takana odottivat kuitenkin ylipääsemättömät vaikeudet, joista enemmän tekstissä.