Warginmaan noidan tarina sijoittuu Ohdakemaa- kirjasarjan tapahtumien jälkeisiin vuosiin, ja siinä esiintyy kirjasarjan loppupuolelta tuttuja henkilöitä. Argillan valtakunnan itäosassa, Aragasin ruhtinaskunnassa, on totuttu suhtautumaan epäluuloisesti outoihin kulkijoihin; etenkin sellaisiin, jotka kuljettavat mukanaan sudennäköisiä nelijalkaisia. Kuningatar Rodwenan aikaan Warginmaan vastaisella rajalla syntynyt Eemil päätyy riistanvartijaksi Aragasin ruhtinaan läänityksille. Rajasoilla kulkiessaan hän tapaa Vaeltajan, joka muuttaa hänen yksinäisen elämänsä. Mutta löydetty onni ei ole ristiriidaton, eikä kaikilta osin pysyvä. Vuosia myöhemmin Aragasin linnankylään ilmaantuu epäsiististi pukeutunut muukalaisneito, joka herättää väen epäluulot, koska samaan aikaan kylän liepeillä kuljeskelee myös suden näköinen nelijalkainen. Ja epäluulot muuttuvat peloksi ja tuhovimmaksi, kun kyläläisiä joutuu pedon raatelemaksi, pari lasta katoaa omille teilleen, ja Aragasin ruhtinas Audric alkaa käyttäytyä omituisesti, aivan kuin olisi jotenkin lumottu. Kylän väki alkaa jäljittää tuota outoa neitoa, jonka pelätään noituneen ruhtinaan, koska tämä tavoittelee häntä jopa vaimokseen. Ruhtinas palkkaa Eemilin etsimään tuota susinoidaksi nimitettyä olentoa ennen kuin vihamielinen väki löytää tämän. Mutta neito ei ole aivan suojaton; hänellä on apunaan yksi jos toinenkin nelijalkainen, sekä luonteenlaatu, joka on omiaan riisumaan aseista epäluuloisenkin vastustajan. Ja kun Eemil joutuu tekemisiin tuon erikoisen olennon kanssa, hänen on luovuttava ennakko-oletuksistaan yksi toisensa jälkeen. Tarina kuvaakin ihmismielen tuhoisaa taipumusta pelätä sitä, mitä ei vielä tunne, ja sokeutua omiin oletuksiinsa, mutta samalla se on moniulotteinen rakkaustarina.