Ylpeys ja ennakkoluulo

Jane Austen

Englantilainen romaanikirjailija Jane Austen (1775—1817) oli realismin uranuurtaja. Hän nousi kepeillä ja tarkkanäköisillä säätyläiskuvauksillaan aikansa luetuimpien brittikirjailijoiden joukkoon ja on säilyttänyt suosionsa aina näihin päiviin asti. Jane Austen syntyi 16.12.1775 Steventonin kylässä Hampshiressa. Jane oli seitsemäs lapsi ja toinen tytär kirkkoherra George Austenin kahdeksanlapsisessa perheessä. Janen tärkein kumppani niin lapsena kuin aikuisenakin oli hänen isosiskonsa Cassandra – kumpikaan ei koskaan mennyt naimisiin. Siskokset kävivät koulua lyhyesti Janen ollessa 7- ja 9-vuotias, mutta pääasiassa tyttäret koulutettiin kotona. Jo 12-vuoden iässä Jane kirjoitti paljon, mukaan lukien käsikirjoituksia teatteriesityksille, joita perhe sitten esitti kotioloissa. Näytelmien lisäksi nuori Jane kirjoitti runoutta, novelleja ja tietenkin kirjeitä. Vuosi 1795 oli 20-vuotiaalle kirjoittajalle tuottelias; Austen aloitti tuolloin tekstin, josta kehittyisi myöhemmin hänen ensimmäinen romaaninsa Järki ja tunteet (Sense and Sensibility). Austenin perhe asui onnellisesti Steventonissa vuoteen 1801 asti, jolloin isä muutti perheen Bathiin. Janen tunteet kylpyläkaupungin seurapiirielämää kohtaan olivat ristiriitaiset, ja hänellä oli vaikeuksia sopeutua yhteisön vaatimuksiin. Bathissa hän suostui erään Harris Bigg-Witherin kosintaan, mutta muutti mielensä seuraavana päivänä. George Austen kuoltua vuonna 1805 perheen naiset – Jane, Cassandra ja heidän äitinsä –jäivät ilman kotia ja riittäviä varoja ja joutuivat turvautumaan ystävien ja sukulaisten vieraanvaraisuuteen useamman vuoden ajan. Vuonna 1809 Janen veli Edward saattoi kuitenkin tarjota perheensä naisille kodin perittyään kartanon Chawtonissa Hampshiressa. Chawtonissa Austen kirjoitti suurimman osan romaaneistaan – tiettävästi työskennellen keskellä olohuoneen vilskettä. Järki ja tunteet julkaistiin vuonna 1811 – kirjailijaksi ilmoitettiin vain ”a Lady”. Kuten monet aikansa naiskirjailijat, Austen julkaisi teoksensa anonyymisti. Romaaneissaan Austen kuvaa senaikaisten englantilaisten säätyläisten arkielämää nokkelasti, tarkkanäköisesti ja tervettä ironiaa viljellen. Austenin osuvien havaintojen kohteena ovat avioliiton, seurustelun ja naisten välisen ystävyyden kaltaiset teemat. Ylpeys ja ennakkoluulo (Pride and Prejudice), Kasvattitytön tarina (Mansfield Park) ja Emma julkaistiin vuosina 1813, 1814 ja 1816 – romaanit menestyivät kohtalaisesti, mutta Austen ei niittänyt huomattavaa mainetta elinaikanaan. Janen veli Henry – joka toimi sisarensa agenttina ja myöhemmin elämäkerturina – paljasti kirjailijan henkilöllisyyden vuonna 1817 postuumisti julkaistujen romaanien Neito vanhassa linnassa (Northanger Abbey) ja Viisasteleva sydän (Persuasion) yhteydessä. Jane Austenin elämää on toistuvasti kuvailtu hiljaiseksi – ainakin osaksi johtuen siitä, että kirjailijan vaiheista tiedetään hyvin vähän. Tarinoita on kerrottu etenkin Austenin rakkauselämästä – pettymyksiä ja äkkikuolemia – mutta todisteet ovat puutteellisia. Janen kuoltua Cassandra suojeli sisarensa yksityiselämää mustasukkaisesti ja sensuroi, tuhosi ja paloitteli suurimman osan tämän kirjeistä. Alkuvuodesta 1816, työstäessään Viisastelevaa sydäntä, Austen alkoi voida huonosti. Austen luultavasti kärsi Addisonin taudista, jota ei vielä tuolloin tunnettu. Jane Austen kuoli 41-vuotiaana Winchesterissä Cassandran läsnä ollessa. Suomennetut teokset Järki ja tunteet, 1952, suomentanut Aune Brotherus (Sense and Sensibility, 1811) Ylpeys ja ennakkoluulo, 1947, suomentanut Sirkka-Liisa Norko-Turja (Pride and Prejudice, 1813) Kasvattitytön tarina, 1954, suomentanut A. R. Koskimies [julkaissut Karisto] (Mansfield Park, 1814) Emma, 1950, suomentanut Aune Brotherus (Emma, 1815) Neito vanhassa linnassa, 1999, suomentanut Eila Pennanen (Northanger Abbey, 1817) Viisasteleva sydän, 1951, suomentanut Kristiina Kivivuori (Persuasion, 1817) Uskollinen ystävänne: Kootut kertomukset, 2007, suomentanut Inkeri Koskinen [julkaissut Helmi ja vuonna 2021 Tammi] (sisältää pienoisromaanin Lady Susan [1794] sekä novellit ”Lesleyn linna” [n. 1792], ”Rakkaus ja ystävyys” [1790] ja ”Kolme sisarta” [1792])