Top lista: Elämäkerrat ja reportaasit

Jethron nousu, romahdus ja uusi alku.

Jethro Rostedtin kansanomainen ja lupsakka olemus hurmasi tv-katsojat, kun hän astui julkisuuteen Diili-ohjelman kilpailijana vuonna 2009. Uusi ”kultapoika” oli pian tuttu näky useissa ohjelmissa, ja samalla hänestä tuli maan menestyneimpiä kiinteistönvälittäjiä.

Kaikki romahti vuonna 2021, kun verotarkastaja teki Jethrosta rikosilmoituksen. Neljä vuotta myöhemmin Varsinais-Suomen käräjäoikeus langetti hänelle veropetostuomion.

Nyt Jethro kertoo vetävään tyyliinsä menestysvuosistaan ja vastoinkäymisistään, maineen menettämisestä ja ystävien kaikkoamisesta. Samalla myyntimies paljastaa, miksi päätti aloittaa uuden elämän Espanjassa.

Pysäyttävä selviytymistarina väkivallan kierteestä.

Tamperelaissyntyisen Rana Hassanin tarina on suorasanainen kertomus nuoren naisen haavoittuvasta asemasta, julmista kokemuksista ja askelista kohti tasapainoista elämää.

Suomalais-kurdilaisen Rana Hassanin elämä on ollut painajaismaista. Hänen lapsuuttaan Tampereella hallitsi väkivaltainen isä, joka lopulta puukotti Ranan äidin kuoliaaksi. Nuoruuden parisuhteet toistivat lähisuhdeväkivallan kierrettä, ja yhden poikaystävän huumerikoksista lankesi tuomio myös Ranalle.

Tutkintavankeuden aikana Ranaa kuulustellut poliisi yritti käyttää maahanmuuttajataustaisen tytön haavoittuvaa asemaa hyväkseen.

Kun on alle kolmekymppisenä joutunut kohtaamaan niin paljon pahaa, mistä löytyy tie onnelliseen elämään?

”Olen maailman onnellisin tyttö, sillä nyt minulla on työkalut asioista selviämiseen.”

Rana Hassan (s. 1999) on helsinkiläinen kosmetologi ja kokemusasiantuntija. Anu Räsänen on Helsingissä asuva toimittaja, kustannustoimittaja ja kirjailija, jonka edellinen teos oli Hanna Pakarisen elämäkerta Elämä naurattaa.

Kuinka jengirikollisuus valtasi Pohjoismaat

Kenneth Eriksson kertoo kirjassaan Rikollisjengien Pohjola jengirikollisuuden historiasta ja nykytilanteesta sekä siitä, miten se on kehittynyt vakavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi.

Kenneth Eriksson teki pitkän uran poliisissa tutkien jengirikollisuutta niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Tietokirjassaan Rikollisjengien Pohjola hän kertoo kokemuksistaan jengirikosten maailmassa ja valottaa jengien historiaa ja tulevaisuutta niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa.

Pohjolaan nykymuotoinen jengirikollisuus levittäytyi Tanskasta. Etenkin Ruotsissa järjestäytyneen rikollisuuden tilanne on huolestuttava: maassa arvioidaan olevan 67 500 järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuuluvaa henkilöä, joista noin 17 500 on aktiivisia. Vastaavasti poliiseja Ruotsissa on vain noin 24 000.

Jengirikollisuus ei enää tunne rajoja, mistä on osoituksena ruotsalaisten jengien lisääntynyt aktiivisuus Suomessa 2020-luvulla. Suomi on kuitenkin toistaiseksi säästynyt pahimmalta, ja tässä kirjassa Eriksson kertoo oman näkemyksensä siitä, miten meillä voidaan välttää muiden maiden virheet jengirikollisuuden torjunnassa.

Kenneth Eriksson (s. 1960) työskenteli Helsingin poliisissa 1982–2021 muun muassa aseellisten ryöstöjen, kiristysten, jengirikosten sekä paritus- ja ihmiskaupan rikostutkijana. Rikollisjengien Pohjola on hänen neljäs tietokirjansa.

Tervetuloa paikkaan, jossa jokainen sekunti ratkaisee.

Kun kuulet puhelimesta sanan ”Hätäkeskus” tiedät, että apu on jo lähempänä. Tämä kirja avaa oven hätäkeskuksen hektiseen arkeen – sinne, missä hätä muuttuu toiminnaksi.

Mitä tapahtuu, kun hätäkeskuspäivystäjä vastaa puheluun ja ihmisen elämä riippuu oikeista ohjeista? Mitä ajatuksia käy läpi se, joka pysyy rauhallisena, kun muu maailma horjuu?

Hätäkeskuspäivystäjä arvioi, kuinka monta auttajaa lähetetään paikalle, neuvoo ihmisiä selviytymään hengenvaarallisista tilanteista ja kohtaa puhelimessa äärimmäistä stressiä, paniikkia ja joskus täydellistä hiljaisuutta.

Kirja vie lukijan keskelle Suomen puhutuimpia hetkiä – Jukka S. Lahden surman hätäkeskusnauhoista Kuopion miekkaiskuun ja poliisisurmiin. Se kertoo niistä, joiden on pysyttävä lujina, vaikka linjan toisessa päässä tapahtuisi mitä tahansa. Tämä teos kuvaa, millaista on työ hätäkeskuksessa: moniosaamista, salamannopeita päätöksiä ja jatkuvaa painetta.

Pekka Heikkinen on tehnyt 38-vuotisen uran poliisissa ja Hätäkeskuslaitoksessa. Poliisina hän toimi yli 15 vuotta vaativien tilanteiden erikoisryhmässä (VATI), koirapartiossa ja voimankäytön kouluttajana. Sen jälkeen hän on työskennellyt yli 20 vuoden ajan hätäkeskuksessa vuoromestarina ja päivystyssalin esimiehenä.

Heikkinen on nähnyt läheltä, miten ihminen käyttäytyy äärimmäisessä stressissä, ja miten tällaisessa tilanteessa voidaan tukea selviytymistä. Hän on johtanut tiimejä kovassa paineessa ja kouluttautunut myös stressinhallintavalmentajaksi.

Heidi Holmavuo on tietokirjailija, joka on työskennellyt vuosia pelastuslaitoksella ja jonka juuret ovat syvällä viranomaistoiminnassa.

”Olemme tunteneet kuusitoista vuotta, etkä lakkaa yllättämästä.”

Kertomus erityislaatuisesta ystävyydestä ja naisesta, joka on elänyt elokuvan kaltaisen elämän, mutta käsikirjoittanut sen ihan itse.

Toimittaja-valokuvaaja Joan Ganny, 80, on elänyt uskomattoman elämän. Manhattanilla syntynyt ja Hollywoodin Sunset Boulevardilla varttunut Joan raivasi tiensä 1970-luvun miehisessä maailmassa yhdeksi Yhdysvaltain ensimmäisistä naispuolisista radiojuontajista ja ystävystyi kirjallisuuden pahojen poikien Charles Bukowskin ja Henry Millerin kanssa. Hän juoksi Muhammad Alin rinnalla ja kuvasi ja haastatteli aikamme suurimpia nimiä Martin Scorsesesta Steven Spielbergiin ja Joan Baezista Jane Fondaan, monia juuri menestyksen kynnyksellä. Vuonna 1987 Joan laskeutui juttukeikalle Helsinkiin ja rakastui Suomeen.

Eräänä syksynä, vuosia myöhemmin, Joan ilmestyy Anna Piiroisen takapihalle Hangossa kuin räväkkä henkiopas toisesta ajasta ja maailmasta. Tästä saa alkunsa harvinainen ystävyys, jota muovaavat pitkät keskustelut rakkaudesta, rohkeudesta ja luovuuden ruokkimisesta.

Joan ja minä on kuin hyvä elokuva: viipyilevä, hurmaavan aito ja vahvojen henkilöhahmojen kannattelema.

Joan Ganny (s.1946) on New Yorkissa syntynyt toimittaja-valokuvaaja, joka nykyään asuu Amsterdamissa ja vierailee Suomessa lähes vuosittain. Hän on julkaissut runo- ja lastenkirjoja ja pitää edelleen valokuvanäyttelyitä Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Anna Piiroinen (s.1972) on tekstityöläinen ja markkinointiosaaja, joka muutti perheineen Helsingistä Hankoon kaksikymmentä vuotta sitten toteuttaakseen unelmansa hitaasta elämästä aavan meren rannalla. Anna on frankofiili, cinefiili ja kulinaristi sekä nainen suositun annapalaaanna-tilin takana.

Hyvä pahojen joukossa – Tosikertomus undercover-poliisista.

Tarina vie lukijan kansainvälisen ja kotimaisen rikollisuuden ytimeen – huumeverkostojen syövereihin, peiteoperaatioiden jännitykseen ja hetkiin, joissa kaikki riippuu siitä, mitä sanot ja miten käyttäydyt.

Sami Sallinen on entinen väkivalta- ja huumerikostutkija sekä Suojelupoliisin virkamies, jonka työura poliisissa huipentui kansainvälisiin undercover-tehtäviin Euroopassa. Hän on istunut pöydän molemmin puolin – sekä kuulustelijana että soluttautuneena vaarallisten rikollisten joukkoon. Hän on rakentanut luottamusta ihmisiin, jotka eivät luota kehenkään sekä neuvotellut tilanteissa, joissa epäonnistuminen ei ole vaihtoehto.

Kirja avaa lukijalle ainutlaatuisella tavalla oven rikolliseen maailmaan ja tunnettuihin kotimaisiin rikostapauksiin.

Sami Sallinen on turvallisuusalan ammattilainen, tietokirjailija ja yritysvalmentaja. Kokemustaan poliisina hän hyödyntää nykyään konfliktien ratkaisussa ja neuvottelutaidon valmentajana.

Kale Puonti työskenteli yli 30 vuotta Helsingissä huume- ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa. Hän on nähnyt aitiopaikalta kansainvälisen huumerikollisuuden rantautumisen Suomeen ja ollut mukana monissa suurta julkisuutta saaneissa jutuissa.

Puonti on noussut lukijoiden suosikiksi vakuuttavan realistisella Pasilan Myrkky -dekkarisarjallaan. Puonti tunnetaan paitsi dekkaristina myös tietokirjoistaan, kuten Kokaiinikeilapallo ja muita huumekytän tapauksia sekä Satu – Alamaailman rautarouva.

Alkuvuodesta 2022 Viron poliisi löysi tallinnalaisesta asunnosta kaksi ruumista. Toinen menehtyneistä oli tunnettu virolainen mallikilpailukonkari, 23-vuotias Hanna-Maria Sell, toinen hänen kumppaninsa 52-vuotias liikemies Teemu Vasankari. Vain vähän aikaisemmin Vasankari oli Rovaniemen hovioikeudessa saanut vankeustuomion.

Myöhemmin samana vuonna kaksoismurhan tutkinta lopetettiin, sillä poliisin mukaan oli selvää, että toinen kuolleista oli murhaaja. Teon motiivit jäivät kuitenkin arvailujen varaan.

Toimittaja Sami Lotila on tutkinut kaksoismurhaa ja löytänyt teon taustalta useita yllättäviä tekijöitä. Tätä kirjaa varten hän on haastatellut kymmeniä Hanna-Maria Sellin ja Teemu Vasankarin tunteneita ihmisiä, ystäviä, tuttuja, koulukavereita ja työtovereita. Kirjassaan Lotila sukeltaa Sellin lapsuuteen ja mallibisneksen raadolliseen maailmaan sekä pariskunnan väliseen suhteeseen, joka alkoi jo vuosia ennen kohtalokkaita tapahtumia.

Sami Lotila on suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa suomeksi ja viroksi ja jonka kirjat ovat nousseet myyntilistojen kärkeen.

Hyytävä sukellus ammattisotilaan arkeen

”Kirjoitin perheelleni kirjeen, sillä en tiennyt, palaanko elävänä kotiin.”

Janne Lehtosen elämä oli jo varhain saada hyvin toisenlaisen suunnan. Vantaan Hakunilassa kasvanut nuorukainen jengiytyi teini-iässä, ja kaveriporukan vapaa-ajan täyttivät päihteet ja autovarkaudet. Ennen kuin tilanne karkasi lopullisesti käsistä Janne kuitenkin löysi rakkauden ja onnistui kääntämään elämänsä suunnan. Puolustusvoimissa hän lunasti periksiantamattomuutensa ansiosta nopeasti paikkansa ja päätyi sukeltajakoulun kautta Erikoistoimintaosastoon. Ura ammattisotilaana vei hänet muun muassa merirosvojahtiin Somaliaan, terroristien ja tienvarsipommien keskelle Afganistaniin sekä liikkuvan heroiinijalostamon ja merenpohjaan vajonneen aarteen jäljille. Myöhemmin urallaan Janne hautasi käsittelemättömät tunteensa valtavan työtaakan alle, ja sen puristuksissa jopa kovaksi keitetty ammattisotilas putosi polvilleen.

Janne Lehtonen tunnetaan entisenä merivoimien erikoisjoukkojen sotilaana ja Erikoisjoukot-televisiosarjan pääkouluttajana. Nykyisin hän on ammatiltaan pelastaja ja yrittäjä.

Kati Pukki on vapaa kirjoittaja, toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoittaa työkseen muun muassa podcast-käsikirjoituksia sekä sisältöjä yrityksille ja medioille. Hänen edellinen kirjansa Vankina Thaimaassa oli vuoden 2024 kuunnelluin äänikirja ja myydyin tietokirja.

Sattumuksia kiven sisältä

Vanginvartijana pitkään toiminut Mikko Kiiskilä kuvaa kirjassaan Vankilatarinoita Sörkasta millaiseksi elämä menee äärimmäisissä olosuhteissa vankilan muurien takana.

Helsingin vankila eli Sörkka on vankimäärältään yksi Suomen suurimmista vankiloista. Mikko Kiiskilä työskenteli siellä vanginvartijana lähes kaksikymmentä vuotta, ja sinä aikana hän todisti monia erikoisia sattumuksia, jotka elävöittivät yleensä hyvin tasaista ja yksitoikkoista vankilaelämää.

Kirjassaan Vankilatarinoita Sörkasta Kiiskilä kertoo muun muassa, miten pyörätuolilla pakoon päässyt vanki saatiin kiinni, millainen traaginen loppu oli Viinikkalan latomurhasta tuomituilla, miten rasismi kitkettiin pois kokonaisesta vankilan siivestä ja millainen oli hänen uransa hulluin vankikuljetus.

Tarinat ovat usein tragikoomisia, mutta humoristisuudestaan huolimatta ne valottavat myös vankiloiden ongelmia. Vaikka mukana on monia vankien ja vartijoiden kommelluksia, näkökulma on silti ihmisiä kunnioittava. Vankilatarinoita Sörkasta kertoo myös, kuinka vankilan eristys muuttaa ihmistä, niin vankeja kuin vartijoitakin: kun maailma mahtuu neljän seinän sisään, pienistäkin asioista tulee valtavan suuria.

Mikko Kiiskilä (s. 1976) on koulutukseltaan sosionomi ja työskenteli Helsingin vankilassa lähes pari vuosikymmentä ennen irtisanoutumistaan. Hän on aiemmin kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Vanginvartija.

"Thaimaassa näkee kilometrin päähän, kuka on istunut linnassa. Se on ihan oma maailmansa."

Tarina suomalaisnuorukaisesta, joka sotkeutui huumekauppaan ja joutui vuosiksi telkien taakse maassa, jonka vankilat ovat maailman pahamaineisimpia.

Tomi Långstedt jäi vuonna 2014 Thaimaan Pattayalla kiinni tuhannen ekstaasitabletin hallussapidosta. Kun poliisit tekivät rynnäkön Tomin hotellihuoneeseen, vaihtui yltäkylläinen ja päihdehuuruinen elämä kertaheitolla thaimaalaisten vankiloiden täysin epäinhimillisiin oloihin. Tomi vietti lukemattomia unettomia öitä selleissä, joissa likaisella lattialla lojui päällekkäin satoja vankeja, ja todisti vierestä pahoinpitelyitä, itsemurhia ja raiskauksia. Hän joutui selviytymään olosuhteissa, joissa väkivallan ja vakavien sairauksien uhka oli jatkuvasti läsnä ja joissa pärjätäkseen oli toisinaan itsekin turvauduttava äärimmäisiin keinoihin.

Tomi Långstedt on koulutukseltaan lähihoitaja ja työskentelee nykyään mielenterveys- ja päihdealalla. Tomi toivoo, että hänen tarinansa auttaisi edes yhtä ihmistä välttämään rikollisen elämän.

Kati Pukki on vapaa kirjoittaja, toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoittaa työkseen muun muassa podcast-käsikirjoituksia ja sisältöjä yrityksille sekä medioille. Vankina Thaimaassa on hänen toinen tietokirjansa.

Kymmenen vuotta brasilialaisessa vankilassa.

”Nuorena kundina Helsingissä otin tavoitteeksi, että minusta tulee kovan luokan kansainvälinen huumekauppias. Niin minusta tulikin. Maksoin siitä kovan hinnan.”

28-vuotias Toni ”Gringo” Hakala tuomittiin syyskuussa 2008 kahdenkymmenen vuoden vankeuteen. Keskenään sotivat rikollisjengit hallitsivat vankilaa, ja vartijat olivat vielä vaarallisempia. Nyt Tonin piti sopeutua vankilan julmaan arkeen ja selviytyä jotenkin hengissä.

Toni mietti tietään, joka oli johtanut Helsingin kaduilta ja yökerhoista Thaimaan Koh Taon paratiisisaaren kautta Brasiliaan. Pilven polttelusta sen kasvattamiseen, väkivaltaisesta jengimaailmasta kokaiinin kansainväliseen tukkukauppaan ja huumeterrorismiin.

Vankilan pimeydessä Toni näki kuitenkin valon ja huomasi universumin johdatuksen elämässään.

Tässä Gringo-trilogian ensimmäisessä osassa kerrotaan, miten Toni päätyi Brasiliaan, miten kansainvälinen huumekauppa toimi ja mitä brasilialaisessa vankilassa selviytyminen vaati. Keväällä 2027 ilmestyvässä toisessa osassa Murtumaton mieli avataan muun muassa oikeusjuttua, jonka tuloksena Toni päätyi vankilaan.

Toni Hakala istui lähes kymmenen vuotta brasilialaisissa vankiloissa tuomittuna murhasta, jota hän ei ole tunnustanut. Sen jälkeen hän eli ilman passia ehdonalaisessa elokuuhun 2025 saakka ja on elättänyt itsensä kamppailu-urheilulla, vaikka ammattirikollisuus kutsui takaisin vanhaan elämäntyyliin.

Tapani Bagge on kirjailija, joka tunnetaan muun muassa rikosromaaneistaan ja on tehnyt Jari Eklundin kanssa kirjat Prosenttimies ja Prosenttimiehen paluu.

Rehellinen kuvaus Ukrainan kuolemanvyöhykkeeltä.

Nuori suomalaismies lähti Ukrainaan vuodeksi ja ehti kokea, kuinka ensimmäistä maailmansotaa muistuttava kulutussota muuttui hetkessä droonien sodaksi ja miehittämättömistä aseista tuli sodan uusia kuninkaita.

Anonyymi droonilentäjä ja Ylen Ukrainan-kirjeenvaihtaja Maxim Fedorov vievät lukijan keskelle drooniosaston arkea – sinne, missä elämää ja kuolemaa ohjataan hiljaisella sormenliikkeellä etäyhteydellä.

Kirja yhdistää sotakuvauksen, taktisen analyysin ja sodan sisäpiiritiedon poikkeuksellisella tavalla. Se luo kauhistuttavan kuvan Venäjän tulevaisuudesta sekä antaa kasvot sotateknologialle ja ihmiselle tappokoneiden takana.

"Veikko oli sanonut, että ilman häntä en ole mitään. Mutta ehkä sittenkin olin jotakin. Ehkä sittenkin olin ihminen.”

Manipuloiva evankelista sai nuoren tytön täydellisesti hallintaansa keskellä metsää olevassa yhteisössään. Alkoi vuosien kärsimys ja hyväksikäyttö, jonka koko laajuuden nainen ymmärsi vasta onnistuttuaan pakenemaan.

Kun 15-vuotias Noora tutustui suomalaiseen kristilliseen uskonyhteisöön, hän ajatteli löytäneensä merkityksen elämälleen.

Yli 40 vuotta vanhemmasta karismaattisesta johtajasta tuli Nooralle auktoriteetti ja isähahmo, joka imarteli, valehteli ja pelotteli. Suomalaismies alkoi määrätä hänen elämästään, eristää häntä läheisistään ja käyttää hengellistä valtaa aseena. Uskon nimissä Nooraa alistettiin ja hyväksikäytettiin yli kymmenen vuoden ajan metsän keskellä sijaitsevassa yhteisössä.

Lahkojohtajan morsian on järkyttävän tarkka kuvaus hengellisestä väkivallasta, manipuloinnista ja ihmiskaupasta. Kirja kuvaa, kuinka vaikeaa hyväksikäyttäjän luota on lähteä, ja miten pitkä tie paraneminen on. Samalla se näyttää ystävyyden ja rakkauden voiman. Niiden kannattelemana ihminen voi vähitellen löytää takaisin itseensä, vaikka minuus on yritetty murskata.

Venla Pystynen (s. 1982) on helsinkiläinen toimittaja, joka kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen ja Kodin Kuvalehteen. Pystynen on aiemmin julkaissut esikoisromaanin En voi lakata ajattelemasta kuolemaa sekä yhdessä Linda-Maria Ranisen kanssa palkitun elämäkerran Mercedes Bentso – Ei koira muttei mieskään.

Karmivia rikostarinoita palkitun podcastin tekijältä.

Kiltti ja kohtelias skotlantilainen sarjamurhaaja houkutteli haavoittuvia nuoria miehiä uhreikseen, ja rikosten raa’at yksityiskohdat järkyttivät koko Britanniaa. Australialaisen kahden lapsen äidin katoamistapauksen tutkinta oli alusta asti olematonta, vaikka hänen miehensä oli väkivaltainen ja tällä oli motiivi tappaa. Kauppakeskuksesta keskellä päivää siepatun kuusivuotiaan pojan kohtalo sai vanhemmat kaikkialla Yhdysvalloissa pelkäämään lastensa turvallisuuden puolesta.

Suomalaisten true crime -podcastien edelläkävijä kertoo rikostapauksista ympäri maailmaa. Kirjan tapauksia ei ole käsitelty Laaksosen podcastissa.

Kyllä lähtee – nimittäin aivan kaikki Kummelista.

Pirkanmaalaisen huumoriryhmän kotivideoista alkanut kohellus on merkittävä osa suomalaista viihdehistoriaa.

Heikki Silvennoisen, Timo Kahilaisen, Olli Keskisen, Heikki Helan ja Heikki Vihisen muodostama Kummeli nousi 1990-luvulla hurjaan suosioon. Televisiossa ja festivaalilavoilla kansaa villitsivät muun muassa Matti Näsä, Mauno Ahonen sekä Speedy ja Saku, joiden hokemat jäivät elämään puheisiin. Sketseistä alkanut ilmiö on poikinut myös useita elokuvia ja tv-sarjoja. 2020-luvulla Kummeli porskuttaa edelleen ja ryhmältä syntyy uusia projekteja televisioon ja teatterin lavoille. Ajan rajallisuus kuitenkin konkretisoitui joulukuussa 2024, kun Heikki Silvennoisen kuolema yllätti koko Suomen.

Kummeli – vihko kiinni on syksyllä 2015 ilmestyneen kirjan Kummeli – erittäin hyvin sanottu perusteellisesti päivitetty laitos, jossa ryhmän jäsenet muistelevat yhteistä matkaansa. Ennen julkaisemattomana materiaalina se tarjoaa Kummelin tuoreimmat vaiheet yhdentoista vuoden varrelta sekä tarinoita ja haastatteluita myös aiempien vuosikymmenten ajalta.

Tuomas Marjamäki (s. 1978) varttui kummeleiden kotipitäjässä Kangasalla ja oli kasiluokkalainen pahimman Kummeli-huuman aikana. Kummeli – erittäin hyvin sanottu -kirjan jälkeen Marjamäki on kirjoittanut rivin muita kirjoja suomalaisesta viihdehistoriasta.

Kirjeeni Jarille on omaelämäkerrallinen kuvaus kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan yksinhuoltajaäidin elämästä, jota varjostaa lapsuudenaikainen seksuaalinen hyväksikäyttö. Kirja on Miiku Aholan kirjoittama esikoisteos, joka on julkaistu loppuvuodesta 2018.

”Kun istuu iltanuotiolla hiillostamassa kalaa ja kuuntelee kuukkelia, syntyy sinisiä ajatuksia.” Kai Lehtinen.

Kai Lehtisen elämäkerrassa kuljetaan niin valoisiin kuin tummien sävyjen maisemiin.

Kai Lehtinen opiskeli Teatterikorkeakoulussa Jouko Turkan oppilaana ja oli mukana tämän ohjaamassa, kohutussa Seitsemässä veljeksessä. Sittemmin rouheista ja luonteikkaista rooleistaan tunnettu näyttelijä ja ohjaaja on nähty niin teatterin lavalla, tv-sarjoissa kuin elokuvissa muun muassa Raidina ja Konsta Pylkkäsenä. Vapaa-aikanaan pohjoisen erämaita ja kalavesiä kiertävän miehen sydän sykkii erityisesti luonnolle ja omalle perheelle. Tämä teos avaa myös hänen yksityistä elämäänsä onnenhetkineen ja henkilökohtaisine suruineen.

Kari Häkkinen on julkaissut aiemmin viisi rikosromaania ja kuusi tietokirjaa, kuten Hannu Lauerma – Psykiatrin päänavaus ja Sirpaleita sodasta – Viimeisiä kertojia.

Menestyskirjailijan jännittävä tositarina suomalaisyrittäjän traagisesta kohtalosta

Maaliskuun 2008 yössä Thaimaan Pattayalla tapahtui raaka henkirikos, joka rikkoi Grand Condotelin vaurautta huokuvan asuinalueen rauhan. Uhri oli 65-vuotias suomalaisyrittäjä Erkki Aaltonen, lempinimeltään Puujalka-Eki, joka löydettiin verisenä asuntonsa terassilta. Vaikka Thaimaan poliisi ratkaisi tapauksen nopeasti pieleen menneenä ryöstönä ja tuomitsi kaksi tekijää, tapauksen taustoihin liittyi alusta alkaen epäilyksiä. Erkkiä oli puukotettu 71 kertaa, ja saalis oli mitätön.

Erkki Aaltosen poika, Teemu, uskoo, että isän kuoleman taustalla oli jotain paljon monimutkaisempaa. Mutta mitä? Pattayan korruptoitunut bisnesmaailma, isän salaisuudet tai perhe-elämän kääntöpuoli?

Teos on koskettava tarina Ekin elämästä, karusta kuolemasta ja pojan vuosikymmeniä kestäneestä totuuden etsinnästä.

Menestyskirjailija Kati Pukki (mm. Vankina Thaimaassa, Erikoisjoukoissa - Janne Lehtosen tarina) piirtää teoksessa koskettavan ja jännitteisen muotokuvan Ekin elämästä ja kuolemasta. Mukaansatempaava true crime -teos vie kuulijan pintaa syvemmälle hymyjen maahan, jossa totuus on usein tarua ihmeellisempää.

Olga Temosen toiveesta hänen omalla äänellään modernin teknologian avulla tuotettu äänikirja. Toteutuksesta vastaa Tuukka Temonen ja Optipari.

Marraskuussa 2023 näyttelijä ja yrittäjä Olga Temonen sai lohduttoman diagnoosin: hänellä todettiin aggressiivinen aivosyöpä, jota ei voitu leikata. Ennuste oli huono, mutta Olga päätti kääntää kaikki kivet, jotta saisi elää mahdollisimman pitkään.

Aika jonka sain on kertomus Olgan vimmaisesta elämänhalusta, kamppailusta sairauden kukistamiseksi ja haaveesta elää mahdollisimman normaalia arkea yrittäjänä, siskona, tyttärenä, puolisona ja kolmen lapsen äitinä. Kirja palaa myös ajassa taaksepäin Olgan elämän tärkeisiin hetkiin, jotka vaikuttivat siihen, kuka hän oli ja mistä hänen ajatuksensa kumpusivat.

Parantumaton syöpä kääntää ihmisen maailman uuteen, vieraaseen asentoon, mutta silti elämään voi mahtua surun ja luopumisen pelon lisäksi suuria ilon hetkiä – ja myös uudenlaisia unelmia. Olgan tarina tarjoaa näkökulman siihen, että vakavan sairauden kanssa voi elää hyvää, onnellistakin elämää.

Anneli Juutilainen on espoolainen freelance-toimittaja ja tietokirjailija, joka on työskennellyt pitkään muun muassa Ilta-Sanomissa, Seurassa ja Kotiliedessä. Hän on aiemmin kirjoittanut kirjat Kirjeitä nuorelle itselleni ja Lähtösi jälkeen. Kertomuksia surusta ja selviytymisestä.

Olga Temonen (1978–2025) oli Iitissä asuva näyttelijä ja yrittäjä, joka näyttelijäntöiden ohella piti miehensä Tuukka Temosen kanssa suosittua kotieläinpiha Olgan farmia ja pizzeria Rehtoria.

"Ei mulla ole ketään", Eerika sanoi, kun sosiaalityöntekijä kysyi, voiko tyttö luottaa johonkin aikuiseen.

Eerika oli lastensuojelun asiakas lähes syntymästään asti. Hänen vanhempansa käyttivät alkoholia, eivätkä osanneet huolehtia tytöstä.

Eräänä iltana Eerikan äiti järjesti jälleen juhlat kotonaan, ja naapuri soitti poliisit. Eerika sijoitettiin kiireellisesti hänen isänsä ja äitipuolensa luokse. Iloinen ja sosiaalinen tyttö muuttui sulkeutuneeksi ja hiljaiseksi.

"Se on salaisuus", Eerika vastasi, kun häneltä kysyttiin kotioloista.

Naapurit, tytön biologinen äiti ja koulun henkilökunta huomasivat Eerikan hädän, mutta se ei riittänyt pelastamaan tyttöä. Pahan edessä tyttö pakeni mielikuvitusmaailmaansa.

Eerika-kirja kertoo yksityiskohtaisesti ja tarinanomaisesti tarinan tytöstä, joka murhattiin Helsingissä vuonna 2012. Tapaus järkytti koko Suomea. Kirjan tapahtumat perustuvat lastensuojelun merkintöihin sekä viranomaisten ja Eerikan lähisukulaisten haastatteluihin. Lähiomaiset, esimerkiksi Eerikan isovanhemmat, ovat kertoneet tytön luonteesta sekä tapahtumista, joita ei voi lukea viranomaisten asiakirjoista.

Eerika joutui kokemaan elämänsä aikana paljon pahaa, mutta hän ei suinkaan ole ainoa.

Kirjan kirjoittaja on rikos- ja oikeusuutisointiin erikoistunut toimittaja Vera Miettinen.