Top lista: Fantasia ja Scifi

”Toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.”

Kepeän sadun muotoon puettu, totalitarismille irvaileva teos on klassinen tutkielma vallan väärinkäytöstä ja veitsenterävä poliittinen satiiri.

Majuri-karju vakuuttaa Willingdonin Kartanon eläimet vallankumouksen välttämättömyydestä, ja ne käyvät juopottelevan isäntänsä Jonesin ja hänen julmien renkiensä kimppuun. Juhannusaattona leimahtava vallankumous on hetkessä ohi ja eläimet ryhtyvät itsenäisesti hoitamaan valtaamaansa maatilaa, mutta vähitellen sikojen viekkaus ottaa mittaa jopa ihmisen ahneudesta.

George Orwell (1903–1950) oli englantilainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Hän syntyi brittiläisessä Intiassa, kävi koulunsa Englannin sisäoppilaitoksissa, asui Pariisin ja Lontoon köyhissä kaupunginosissa ja taisteli Espanjan sisällissodassa vapaaehtoisena ennen varhaista menehtymistään tuberkuloosiin. Orwellin tyylissä yhdistyivät poliittisuus, kriittisyys ja satiiri niin osuvalla tavalla, että hänen nimestään tuli adjektiivi: orwellilainen kuvaa painajaismaisen autoritääristä yhteiskuntaa.

Näkymätön vihollinen. Jääkylmä sota.

Suomalaiset taistelevat hengestään. Venäläinen tiedustelukone törmää Suomenlahden yllä Finnairin matkustajakoneeseen. Samana iltana selittämättömät sabotaasi- ja kyberiskut katkaisevat sähköt ja viestiyhteydet koko maasta. Suomalaiset jäävät uutispimentoon paukkupakkasessa. Paniikki kasvaa, pako kuolemanloukoiksi jäähtyvistä asunnoista kiihtyy. Suomi on kaaoksessa.Moskovasta tulee viesti, joka saa valtiojohdon veret seisahtumaan...Hyökkäys, jota ei voi torjua asein. Sota, jossa kuolee vain siviilejä. Rauha, jonka hintana on Suomi.Jäätyvä helvettijatkaa 2014 ilmestyneenHornantarinaa. Ilkka Remeksen maailmanluokan trillerit ovat nostaneet hänet Suomen luetuimmaksi kirjailijaksi.

Mitä jää, kun kaikki katoaa?

Seinä on itävaltalaisen kirjailijan Marlen Haushoferin hyytävä ja ajankohtainen klassikko selviytymisestä, yksinäisyydestä ja ihmisyyden rajoista.

Vuoristolaaksossa Alpeilla sijaitsevassa metsästysmajassa yksin oleskeleva nainen havaitsee, että yön kuluessa ilmestynyt lasiseinä erottaa laakson muusta maailmasta. Seinän toisella puolen ihmiset ja eläimet ovat kuolleet, kivettyneet. Nainen on yksin maailmassa. Myöhemmin hänen seurakseen ilmestyvät koira, kissa ja lehmä.

Aluksi kuolema tuntuu ainoalta vaihtoehdolta. Mutta uteliaisuus ja elämänhalu ajavat naisen rakentamaan uutta arkea: viljelemään maata, metsästämään ja hoitamaan eläimiä. Pienoismaailma löytää rytminsä – kunnes pelko ja epätoivo alkavat hiipiä takaisin.

Marlen Haushofer (1920–1970) oli itävaltalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti psykologisista romaaneistaan ja novelleistaan. Hänen tunnetuin teoksensa Seinä julkaistiin alkukielellä vuonna 1963, suomeksi 1964. Se on selviytymistarina, mestariteos, joka on noussut moderniksi klassikoksi ja feministisen kirjallisuuden merkkiteokseksi. Haushoferin tuotanto käsittele yksinäisyyttä, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä naisen asemaa yhteiskunnassa.

”Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa.”

Poliittisen dystopian kylmäävin klassikko toi kieleemme käsitteet Isoveli, ajatuspoliisi ja uuskieli ja toimii edelleen varoituksena rajattomasta valtiovallasta.

Totuusministeriön virkamies Winston Smith elää totalitaristisessa valtiossa. Isoveli valvoo kaikkialla: joka huoneistossa teleruutu lähettää propagandaa ja tarkkailee kansalaisten liikkeitä ja ajatuksia. Puolue on luonut myös uuskielen, jonka tarkoituksena on tehdä puolueen vastustaminen eli ajatusrikos mahdottomaksi. Winston väärentää työkseen historiaa, mutta on samalla alkanut epäillä totalitaristista järjestelmää. Seuraukset ovat kohtalokkaat.

George Orwell (1903–1950) oli englantilainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Hän syntyi brittiläisessä Intiassa, kävi koulunsa Englannin sisäoppilaitoksissa, asui Pariisin ja Lontoon köyhissä kaupunginosissa ja taisteli Espanjan sisällissodassa vapaaehtoisena ennen varhaista menehtymistään tuberkuloosiin. Orwellin tyylissä yhdistyivät poliittisuus, kriittisyys ja satiiri niin osuvalla tavalla, että hänen nimestään tuli adjektiivi: orwellilainen kuvaa painajaismaisen autoritääristä yhteiskuntaa.

”Modernin scifin monumentti.” Chicago Tribune

Hienovireinen science fiction -saaga, joka yhdistelee politiikkaa, filosofiaa, uskontoa ja ekologiaa kiehtovaan juoneen, saapuu elokuvateattereihin Denis Villeneuven filmatisointina vuonna 2021.

Dyyni eli Arrakis on imperiumin planeetoista karuin. Kuitenkin siitä on taisteltu verisesti vuosisatojen ajan, sillä siellä kasvaa hiekkamatojen vartioima kallisarvoinen rohto. Dyynissä Arrakisin uusi valtias, Leto Atreides, saapuu perheineen aavikkoplaneetalle. Heitä vastassa ovat suvun vanhan vihollisen, tyranni Harkonnenin julmat juonet. Nuori Paul Atreides saa yllättävän liittolaisen fremen-aavikkokansasta ja kasvaa hiljalleen rooliin, josta vuosituhansia vanhat ennustukset kertovat.

Edelleen relevantti tieteisjättiläinen 60-luvulta tutkiskelee aikansa ilmiöitä: ympäristötuhoa, ihmisen potentiaalia, tietoisuuden laajentamista ja kolonialismin murtumista. Dyynin suomennoson julkaistu aiemmin kolmena niteenä: Dyyni, Muad'Dib ja Profeetta, ja on nyt saatavilla ensi kertaa kokonaisuutena.

Frank Herbert (1920-1986) oli tieteiskirjallisuuden suurimpia nimiä. Ennen kirjailijanuraansa hän työskenteli mm. toimittajana, simpukansukeltajana, radioäänenä ja luovan kirjoittamisen opettajana. Hänen teemoihinsa lukeutuvat ympäristö, talous, politiikka ja valta. Hänen pääteoksenaan pidetään Dyyniä, joka on nähty valkokankaalla David Lynchin (1984) ja Denis Villeneuven (2021) versioina.

Siilon tarina vie ilmastonmuutoksen tuolle puolen. Jo kauan ilma on ollut niin saastunutta, että elämä maan päällä on pelkkä legendoissa toistuva huhu. Ihmiset elävät siiloissa maan alla, ja tietoa maan päältä välittävät ainoastaan suuret kuvaruudut. Siilojen ihmiset tukeutuvat tiukkoihin sääntöihin. Jokainen syntymä vaatii vastaavasti kuoleman, ja jokaisella elämällä on oltava tarkoitus. Sääntöjen rikkojat karkotetaan sinne, minne muutamat yhteisön harmoniaa horjuttavat optimistit haaveilevatkin palaavansa: maan päälle.

Meren ääniä ei voi hukuttaa.

Suolavedentuoksuinen, naisten voimaa kuohuva mysteeri Taipumattomien kirjoittajalta.

Lucy kävelee unissaan ja havahtuu kädet häntä vahingoittaneen miehen kurkulla. Kauhuissaan hän pakenee siskonsa Jessin merenrantataloon Australian syrjäiselle etelärannikolle. Jess on kuitenkin kadonnut, ja Lucy jää yksin kosteuden valtaamaan taloon valveunien ja haaksirikkoa kuvaavien maalausten keskelle. Lucyn etsiessä siskoaan hän kuulee aaltojen viemistä miehistä, luolaan jätetystä vauvasta ja mereltä kantautuvasta laulusta. Voiko veden ääneen luottaa – viekö se Lucyn siskonsa luo vai mukanaan syvyyksiin?

Emilia Hart syntyi Sydneyssä, Australiassa. Hän opiskeli oikeustiedettä ja englanninkielistä kirjallisuutta ja työskenteli asianajajana ennen kuin ryhtyi kirjailijaksi. Hänen noituutta ja naisten ylisukupolvista voimaa käsittelevä esikoisromaaninsa Taipumattomat (2024) löysi innokkaita lukijoita myös Suomesta. Seireeneissä (2026) Hart jatkaa taiturimaista matkaansa mytologian ja maagisen realismin parissa.

"Historiallisessa romaanissa sekoittuvat taidokkaasti fantasia ja vahvojen naisten tarina." – MeNaiset

"Tarinassa tuntuvat suolaiset pärskeet ja meren kutsuva laulu. Ripaus kansantaruja ja maagista realismia ei häiritse aikuisten sadussa, jonka vahvat naishahmot pitävät hyvin nykypäivässä." – Anna / Kotiliesi

Lumoava fantasia oman paikkansa löytämisestä sekä ennakkoluuloista ja niiden murenemisesta

Linus Baker on säntillinen sosiaalityöntekijä, joka elää yksinäistä elämää kissansa ja rakkaiden vinyylilevyjensä kanssa. Kun Linus saa salaiseksi luokitellun työnannon ja matkaa Marsyasin saaren salaperäiseen orpokotiin, hän joutuu kuitenkin kyseenalaistamaan kaiken oppimansa. Orpokodissa asustaa kuusi maagista lasta: maahinen, metsänhenki, traakki, tunnistamaton vihreä otus, ihmissylikoira ja Antikristus. Linuksen tehtävä on selkeä: hänen on arvioitava, voivatko lapsoset saada aikaan maailmanlopun.

"Tyylillisesti teosta voi verrata sellaisten mestareiden kuin Neil Gaimanin ja Terry Pratchettin tuotantoihin." - Helsingin Sanomat

Tiedemies Victor Frankenstein kokoaa ihmisen ruumiinosista hirviön, joka herää henkiin.

Mary Shelleyn klassikkoteos on tarina hirviöstä, mutta myös poikkeavuudesta ja syrjinnästä, ylpeydestä, vihasta ja kaipuusta toisten luokse. Se on tarkkanäköinen kuvaus nykyihmisestä, jonka sokea luottamus tieteeseen ja omiin kykyihin eivät johda parempaan tulevaisuuteen. Kauhukirjallisuuden kulmakivi on edelleen yhtä ajankohtainen kuin kaksisataa vuotta sitten.

Tärkeä klassikko saatavilla myös äänikirjana Margaret Atwoodin Orjattaresi on vavahduttava dystopia lähitulevaisuuden Yhdysvalloista, jossa vanhatestamentilliset fundamentalistit ovat ottaneet vallan. Yli 30 vuotta ensijulkaisunsa jälkeen romaanin teemat vapaudesta ja naisten oikeuksista ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. Kirjaan perustuva televisiosarja on maailmanlaajuinen arvostelumenestys. Yhdysvalloista on tullut Gilead. Hedelmälliset naiset on alistettu nimettömiksi synnytyskoneiksi, yksikään nainen ei saa lukea eikä kirjoittaa, kaikkea valvotaan. Mutta vähitellen kapinan siemenet itävät kaikkien kastien naisissa.

Margaret Atwood (s. 1939) on kanadalainen kirjailija, joka on pitkän uransa aikana kirjoittanut yli 40 teosta ja saanut useita merkittäviä kirjallisuuspalkintoja. Atwoodin tuotantoon sisältyy kymmenittäin romaaneja, novelli- ja runokokoelmia, esseitä, antologioita ja myös kirjallisuustieteellisiä julkaisuja. Atwood opiskeli englantia ja kirjallisuutta Toronton yliopistossa ja suoritti maisterintutkintonsa Radcliffe Collegessa vuonna 1962. Spekulatiivisen fiktion tulenkantajaksi profiloitunut Atwood tunnetaan erityisesti teoksista Orjattaresi (1985) ja Oryx ja Crake (2003). Orjattaresi-romaanista tehty televisiosarja (2017) voitti kahdeksan Emmyä ja kaksi Golden Globea.

Palkitun mestarikertojan odotettu romaani on haikean kaunis kertomus ihmisistä – ja sanoista, jotka he jättävät jälkeensä.

Vuonna 2014 runoilija Francis Blundy lukee vaimonsa syntymäpäiväillallisella runon. Runo katoaa, ja myöhemmät sukupolvet arvuuttelevat, mistä se kertoi.

Vuonna 2119 ydinasehyökkäyksen jälkimainingit ovat peittäneet suuren osan Euroopasta veteen. Kadotetun maailman varjoissa tutkija Thomas Metcalfe jäljittää intohimoisesti Blundyn runoa, mutta löytääkin tarinan rakkaudesta, rikoksesta ja ihmiskohtaloista, joka mullistaa hänen käsityksensä menneisyydestä.

Taidokas romaani yhdistää loistokkaasti menneen ja tulevan. Se muistuttaa, että toivoa on aina.

Millainen maailma olisi, jos John F. Kennedyä ei olisi murhattu?

22.11.63 on samalla kertaa todentuntuinen aikamatka ja koukuttava takaa-ajotarina, joka esittää kiehtovan ajatusleikin viiden viime vuosikymmenen vaihtoehtoisesta historiasta. Kingin omin sanoin 22. marraskuuta 1963 oli meidän sukupolvemme syyskuun 11. Päivä, joka muutti maailman.

Juuri eronnut äidinkielenopettaja Jake Epping saa selville, että läheisen pikaruokapaikan takahuoneesta pääsee matkustamaan ajassa taaksepäin, vuoteen 1958. Jake saa tilaisuuden vaikuttaa historian kulkuun: estämällä Kennedyn murhan hän saattaisi estää myös Vietnamin sodan. Mutta aikamatkustamiseen liittyy perhosvaikutuksen riski – kun muuttaa menneisyydessä yhtä asiaa, voi samalla tulla muuttaneeksi montaa muutakin. Eikä välttämättä parempaan suuntaan. Jake astuu menneisyyteen, idylliseen 1950-luvun Amerikkaan, missä maailma tuntuu olevan vielä mallillaan. Mutta viiden vuoden päässä, vuodessa 1963, Jakea odottaa Lee Harvey Oswald.

Hermomyrkkyä Valkoisen talon kulisseissa.

Yhdysvaltojen populistinen presidentti Chester Tyler on kaatamassa puolustusliitto Naton. Ensimmäisenä Venäjän tulilinjalla on Suomi. Kun Suomen epätoivoinen valtiojohto kuulee, että Washingtoniin muuttanut miljardööri Leo Koski on presidentti Tylerin koripallokaveri, Koski löytää itsensä Valkoisesta talosta.

Kesken kokouksen presidentti romahtaa maahan. Leo Kosken tytär siepataan ja häntä kiristetään pettämään kotimaansa. Kun kaikki sortuu, Kosken on Euroopan turvallisuuden vuoksi ratkaistava yhdessä päivässä arvoitus: Kuka myrkytti presidentti Tylerin. Ja miksi?

Nopeatempoinen trilleri pitää sisällään murhamysteerin Agatha Christien tyyliin.

Hugo-palkinto 2015!

Vuonna 1967 Kiinassa roihuaa. Kun ihminen näyttää kulttuurivallankumouksen tuoksinassa nuorelle Ye Wenjielle pimeän puolensa, saa alkunsa tapahtumien sarja, joka suistaa raiteiltaan Maan ja koko ihmiskunnan kohtalon.

Uudella vuosituhannella nanotutkija Wang Miaon verkkokalvolle ilmestyy lähtölaskenta, jonka lopussa häämöttää ahdistava arvoitus. Samaan aikaan tiedemiesten sarjaitsemurhaa tutkiva Pekingin poliisi pyytää häntä soluttautumaan epäilyttävän tiedeyhdistyksen riveihin. Tutkimukset johtavat salaperäiseen verkkopeliin, jonka virtuaalimaailma on kolmen ennalta arvaamattoman auringon armoilla.

Pelaajan tehtävänä on ennustaa aurinkojen radat ja ratkaista kolmen kappaleen probleema. Samalla peli kätkee taakseen avaimen myös kaikkeen muuhun: lähtölaskentaan, tiedemiesten itsemurhiin, tähtienväliseen salaliittoon sekä uhkaan, joka saattaa ajaa ihmiskunnan sukupuuton partaalle.

Liu Cixin (s. 1963) on kiinalainen kirjailija, joka on voittanut useita palkintoja, muun muassa yhdeksän kertaa Kiinan tärkeimmän Galaxy Award -scifipalkinnon sekä Hugo-palkinnon. Liun teoksia on kiinassa myyty yli seitsemän miljoonaa kappaletta. Sarjasta on tullut kansainvälinen ilmiö ja suunnittelilla on myös trilogiaan perustuva tv-sarja.

”Kolmen kappaleen probleema on yhtä villi ja syvällinen kuin fysiikan ongelma, jonka mukaan se on nimetty. Liu Cixinin mielikuvituksen painovoima sitoo Kiinan menneisyyden, tulevaisuuden ja muukalaissivilisaation ennustamattomien kiertoratojen tanssiin. Se on 21. vuosisadan hienoimpia tieteisromaaneja.” – Hannu Rajaniemi

”Mestariteos… ainutlaatuinen sekoitus tieteellistä ja filosofista spekulaatiota, politiikkaa, historiaa, salaliittoteoriaa ja kosmologiaa.” – George R. R. Martin

“Villin kekseliäs ja todella mielenkiintoinen.”– Presidentti Barack Obama

”Kerrassaan briljantti, täysverinen mestariteos.” – Lavie Tidhar

Vaikuttava, vetävä ja verinen klassikko.

Tulevaisuuteen sijoittuva kehitystarina lontoolaispoika Alexista, joka johtaa väkivaltaista jengiään futuristista valvontayhteiskuntaa vastaan. Mitä tapahtuu, kun Alex jää kiinni rikoksistaan ja hänet passitetaan suoraan systeemin mätään ytimeen?

Antony Burgessin kulttikirja on paitsi äärimmäisen väkivaltainen ja kriittinen teos myös kasvutarina pojasta mieheksi sekä mehevä kielellinen herkkupala. Kirjaa pidettiin pitkään suomentamiskelvottomana hengästyttävän slanginsa ja anarkistisen kielioppinsa takia, mutta Moog Konttinen osoitti epäilyt vääriksi. Teos ilmestyi alun perin vuonna 1962.

Maaginen menestysromaani rakkaudesta ja unohduksesta.

”Kaunis, suloinen ja pauloihinsa kietova tarina, joka huokuu rakkauden ja toivon sanomaa.” – Daily Mail

Kauan sitten nuori ranskatar Addie LaRue rukoili pimeyden jumalalta pakotietä järjestetystä avioliitosta. Toive toteutui, mutta sen hintana oli ikuinen elämä – kaikkien unohtamana. Vuosisatojen saatossa Addie oppii, että myös unohdukseen tuomittu voi inspiroida muita, ja tyytyy kohtaloonsa… kunnes hän kävelee kirjakauppaan ja tapaa miehen, joka muistaa hänet.

V. E. Schwab on kirjoittanut lukuisia fantasiakirjoja niin aikuisille, nuorille kuin lapsillekin. Kansainväliseen menestykseen ampaissut romanttinen fantasiaromaani Addie LaRuen näkymätön elämä julkaistiin vuonna 2020. Se on käännetty kolmellekymmenelle kielelle ja kerännyt yli miljoona Goodreads-arviota. Schwab syntyi Yhdysvalloissa ja asuu Skotlannin Edinburghissa.

*

"Addie LaRuen näkymätön elämä on liikuttava, nautittava teos, joka kertoo halusta elää ja jättää oma jälkensä maailmaan." - Helsingin Sanomat

"Tunteellinen ja koskettava romaani sopii kaihoisan romantiikan nälkäisille." - Me Naiset

”Täystyrmäys.” – Publishers Weekly

”Kaunis, meditatiivinen romaani, jonka lopetus oli isku sydämeen.” – Buzzfeed

Mustasta Tiistaista on kulunut seitsemän vuotta ja Suomi on rutiköyhä ja saastunut. Energiapula ja pilaantunut pohjavesi pakottavat ihmiset Pääkaupunkiin, jossa vielä riittää sähköä ja Cosmos-kypäriä. Alueidenhallintavirasto pitää maata tiukassa otteessaan Blood Brothers -jengin avustuksella. Sensurointi ja mustat listat ovat arkipäivää. Kansalaisia valvotaan siruilla.

Jon on reilu kolmekymppinen tyhjennettävällä seiskavyöhykkeellä sinnittelevä farmari, kirjojen ja vuohien ympäröimä erakko, jolla on salainen projekti. Kaupungin sykkeessä elänyt Marina, nelikymppinen näppinsä polttanut pintaliitäjä, kulkeutuu Jonin ovelle eräänä joulukuisena perjantai-iltana. Syrjäseutujen ahdingosta tietämätön nainen järkyttyy nähdessään maaseudun realiteetit. Mies puolestaan raivostuu naisen mielipiteistä. Mutta yhteinen sävel on pakko löytää, sillä kummallekin on eduksi, että Alueidenhallintavirasto pysyy loitolla. Kahden maailman yhteentörmäyksessä ei vältytä pintanaarmuilta tai kotikirurgialta.

Entropia on tarina kahdesta ihmisestä, jotka kurkottavat maaseudun ja kaupungin välisen kuilun yli toisiaan kohti. Se on dystooppinen trilleri poliittisella, ekologisella ja humoristisella twistillä.

Maapallolla tiedetään, että Trisolaris-planeetalta on tulossa valtausjoukko vain neljän vuosisadan kuluttua. Muukalaisten liittolaiset Maassa on lyöty, mutta sofonit, valloittajien moniulotteiset vakoojat ja sabotöörit, ovat kuitenkin jo täällä. Ne ovat kahlinneet fysiikan perustutkimuksen ja käytännössä varmistaneet, ettei ihmiskunnan huima teknologinen kehitys enää voi jatkua. Sofonien katse on kaikkialla läsnä, ja kaikki ihmisten välinen tiedonvaihto johtaa välittömään tietovuotoon. Ainoastaan ihmismieli on Sofonien katseiden ulottumattomissa.

Uhkaavassa tilanteessa YK käynnistää Seinänkohtaaja-hankkeen, jossa neljä henkilöä saa tehtäväkseen laatia omat salaiset strategiansa vihollisen päihittämiseksi ja ihmiskunnan pelastamiseksi. Seinänkohtaajat ovat ansioituneita valtiomiehiä ja tieteentekijöitä - yhtä lukuun ottamatta. Hän on täysin tuntematon, kiinalainen tähtitieteilijä Luo Ji, joka on uudesta tehtävästään ymmällään. Hän tietää vain, että hän on neljästä valitusta ainoa, jota muukalaiset pitävät uhkana.

Liu Cixin (s. 1963) on kiinalainen kirjailija, joka on voittanut useita palkintoja, muun muassa yhdeksän kertaa Kiinan tärkeimmän Galaxy Award -scifipalkinnon sekä kansainvälisen Hugo-palkinnon. Liun teoksia on kiinassa myyty yli seitsemän miljoonaa kappaletta. Muistoja planeetta Maasta -trilogiasta on tullut kansainvälinen ilmiö ja suunnitteilla on myös siihen perustuva tv-sarja. Trilogian ensimmäinen osa Kolmen kappaleen probleema julkaistiin suomeksi 2018.

”Tämä on siis koulu rikollisille.” Se oli tarkoitettu kysymykseksi mutta kuulosti pikemminkin syytökseltä.

”Tämä on paljon enemmän,” Caspian vastasi ... ”Tämä on koti unohdetuille, turvapaikka eksyneille ja kyllä, täällä koulutetaan myös tulevaisuuden mahtavimpia konnia.”

Gabriel on kasvanut isoäitinsä hoivissa siitä saakka, kun hänen vanhempansa katosivat kauan sitten. Hän hankkii osan heidän elannostaan taskuvarkauksilla. Eräänä päivänä hän varastaa lompakon, joka on tyhjä lukuun ottamatta lappua, jossa lukee: ”Sinä olet hyvä. Minä olen parempi”, ja osoite. Osoitteesta Gabriel löytää Crookhavenin ja ystävystyy rehtorin tyttären Penelopen, lyömättömien hakkerikaksosten Aden ja Eden sekä varjokiipeilijä Amiran kanssa.

Koulun vanhempia oppilaita alkaa kadota ja Gabriel ystävineen saa vihiä, että se liittyy Nimettömiin, koulun periaatteet hylänneeseen joukkoon. Kun arvoitus ratkeaa, totuus löytyy lähempää kuin Gabriel osasi kuvitellakaan.

Varkaiden akatemia on uuden huikean jännittävän Crookhaven-sarjan ensimmäinen osa.

J. J. Arcanjo on portugalilais-englantilainen kirjailija. Hän on kasvanut Portugalin Algarvessa ja Englannin Devonissa. Hän on opiskellut kriminologiaa, psykologiaa ja luovaa kirjoittamista ja työskentelee kustannustoimittajana Bloomsbury-kustantamossa. Arcanjo on aiemmin julkaissut kaksi dekkaria. Varkaiden akatemia on hänen ensimmäinen kirjansa lapsille ja nuorille.

Huomautus kuuntelijoille: äänikirjassa esiintyvät otteet Galaktisesta ensyklopediasta päättyvät vaimennukseen.

”Säätiö on yksi tieteiskirjallisuuden todellisista klassikoista.” Helsingin Sanomat

Säätiö-sarjan ensimmäinen osa on scifin merkkipaalu, jonka uutta Apple-TV:n filmatisointia tähdittää mm. suomalainen Laura Birn.

Linnunradan Imperiumin Trantorin tuhoa ennustava psykohistorioitsija Hari Seldon keksii tavan, jolla tulevaisuuden synkän aikakauden kestoa voidaan lyhentää. Hän perustaa avaruuden laidalle Säätiön, jonka pyrkimyksenä on säilöä loistovuosien saavutukset tulevaisuutta varten, kuljettaa tiedon soihtua pimeän ajan läpi. Asimovin mestariteos tutkii ajattomalla tavalla vallankäyttöä, uskontoa ja kauppaa avaruuden ja ajan ulkopuolella.

Isaac Asimov (1920-1992) oli venäläissyntyinen, yhdysvaltalainen biokemisti ja tieteiskirjailija, jonka valtava tuotanto jätti jälkensä science fictionin kaanoniin. Hänen pääteoksenaan pidetään Säätiö-sarjaa, mutta Asimov tutki novelleissaan ja romaaneissaan uraauurtavalla tavalla myös robotiikkaa. Asimov on saanut Hugo-, Locus- ja Nebula-palkinnot ja hänet on nimetty tieteiskirjallisuuden Grand Masteriksi elämäntyönsä ansiosta.