Top lista: Tositarinat

Pieni kurdipoika pakenee henkensä edestä salaista poliisia Saddam Husseinin hyökkäyksen runtelemilta Iranin vuoristoseuduilta. Vuosia kestävä vaarallinen pakomatka kuljettaa perheen Irakin ja Turkin halki aina kaukaiseen ja kylmään Suomeen.

Mutta kuinka vaikeista oloista pelastuneesta pojasta kasvaa Tampereen alamaailman pelätty hahmo?

Kurdistanista Kakolaan on Josi Sultanin raaka ja rehellinen tositarina. Nuori maahanmuuttajamies ajautuu syvälle huumekauppaan ja väkivallan kierteeseen. Tapon yritys, huumetuomiot ja vuodet Suomen karuimmissa vankiloissa katkaisevat nuoruuden.

Mutta pohjaltakin voi nousta.

Nykyään Josi elää uutta elämää Espanjan Aurinkorannikolla – ei enää lakia pakoilevana rikollisena vaan henkivartijana. Kirja vie lukijan Aurinkorannikon pintaliitoelämään ja avaa oven suljettuun maailmaan, jossa vastaan tulevat julkkikset, suomalaisen alamaailman tunnetut hahmot ja liivijengien raskassarjalaiset.

Tämä on kertomus rikoksista, rangaistuksista ja poikkeuksellisesta selviytymisestä.

Paul Granholm (s. 1960) on Fuengirolassa asuva helsinkiläinen kirjailija, joka on julkaissut teoksia myös nimellä Paul Murphy.

Hyvä pahojen joukossa – Tosikertomus undercover-poliisista.

Tarina vie lukijan kansainvälisen ja kotimaisen rikollisuuden ytimeen – huumeverkostojen syövereihin, peiteoperaatioiden jännitykseen ja hetkiin, joissa kaikki riippuu siitä, mitä sanot ja miten käyttäydyt.

Sami Sallinen on entinen väkivalta- ja huumerikostutkija sekä Suojelupoliisin virkamies, jonka työura poliisissa huipentui kansainvälisiin undercover-tehtäviin Euroopassa. Hän on istunut pöydän molemmin puolin – sekä kuulustelijana että soluttautuneena vaarallisten rikollisten joukkoon. Hän on rakentanut luottamusta ihmisiin, jotka eivät luota kehenkään sekä neuvotellut tilanteissa, joissa epäonnistuminen ei ole vaihtoehto.

Kirja avaa lukijalle ainutlaatuisella tavalla oven rikolliseen maailmaan ja tunnettuihin kotimaisiin rikostapauksiin.

Sami Sallinen on turvallisuusalan ammattilainen, tietokirjailija ja yritysvalmentaja. Kokemustaan poliisina hän hyödyntää nykyään konfliktien ratkaisussa ja neuvottelutaidon valmentajana.

Kale Puonti työskenteli yli 30 vuotta Helsingissä huume- ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa. Hän on nähnyt aitiopaikalta kansainvälisen huumerikollisuuden rantautumisen Suomeen ja ollut mukana monissa suurta julkisuutta saaneissa jutuissa.

Puonti on noussut lukijoiden suosikiksi vakuuttavan realistisella Pasilan Myrkky -dekkarisarjallaan. Puonti tunnetaan paitsi dekkaristina myös tietokirjoistaan, kuten Kokaiinikeilapallo ja muita huumekytän tapauksia sekä Satu – Alamaailman rautarouva.

Tervetuloa paikkaan, jossa jokainen sekunti ratkaisee.

Kun kuulet puhelimesta sanan ”Hätäkeskus” tiedät, että apu on jo lähempänä. Tämä kirja avaa oven hätäkeskuksen hektiseen arkeen – sinne, missä hätä muuttuu toiminnaksi.

Mitä tapahtuu, kun hätäkeskuspäivystäjä vastaa puheluun ja ihmisen elämä riippuu oikeista ohjeista? Mitä ajatuksia käy läpi se, joka pysyy rauhallisena, kun muu maailma horjuu?

Hätäkeskuspäivystäjä arvioi, kuinka monta auttajaa lähetetään paikalle, neuvoo ihmisiä selviytymään hengenvaarallisista tilanteista ja kohtaa puhelimessa äärimmäistä stressiä, paniikkia ja joskus täydellistä hiljaisuutta.

Kirja vie lukijan keskelle Suomen puhutuimpia hetkiä – Jukka S. Lahden surman hätäkeskusnauhoista Kuopion miekkaiskuun ja poliisisurmiin. Se kertoo niistä, joiden on pysyttävä lujina, vaikka linjan toisessa päässä tapahtuisi mitä tahansa. Tämä teos kuvaa, millaista on työ hätäkeskuksessa: moniosaamista, salamannopeita päätöksiä ja jatkuvaa painetta.

Pekka Heikkinen on tehnyt 38-vuotisen uran poliisissa ja Hätäkeskuslaitoksessa. Poliisina hän toimi yli 15 vuotta vaativien tilanteiden erikoisryhmässä (VATI), koirapartiossa ja voimankäytön kouluttajana. Sen jälkeen hän on työskennellyt yli 20 vuoden ajan hätäkeskuksessa vuoromestarina ja päivystyssalin esimiehenä.

Heikkinen on nähnyt läheltä, miten ihminen käyttäytyy äärimmäisessä stressissä, ja miten tällaisessa tilanteessa voidaan tukea selviytymistä. Hän on johtanut tiimejä kovassa paineessa ja kouluttautunut myös stressinhallintavalmentajaksi.

Heidi Holmavuo on tietokirjailija, joka on työskennellyt vuosia pelastuslaitoksella ja jonka juuret ovat syvällä viranomaistoiminnassa.

Sattumuksia kiven sisältä

Vanginvartijana pitkään toiminut Mikko Kiiskilä kuvaa kirjassaan Vankilatarinoita Sörkasta millaiseksi elämä menee äärimmäisissä olosuhteissa vankilan muurien takana.

Helsingin vankila eli Sörkka on vankimäärältään yksi Suomen suurimmista vankiloista. Mikko Kiiskilä työskenteli siellä vanginvartijana lähes kaksikymmentä vuotta, ja sinä aikana hän todisti monia erikoisia sattumuksia, jotka elävöittivät yleensä hyvin tasaista ja yksitoikkoista vankilaelämää.

Kirjassaan Vankilatarinoita Sörkasta Kiiskilä kertoo muun muassa, miten pyörätuolilla pakoon päässyt vanki saatiin kiinni, millainen traaginen loppu oli Viinikkalan latomurhasta tuomituilla, miten rasismi kitkettiin pois kokonaisesta vankilan siivestä ja millainen oli hänen uransa hulluin vankikuljetus.

Tarinat ovat usein tragikoomisia, mutta humoristisuudestaan huolimatta ne valottavat myös vankiloiden ongelmia. Vaikka mukana on monia vankien ja vartijoiden kommelluksia, näkökulma on silti ihmisiä kunnioittava. Vankilatarinoita Sörkasta kertoo myös, kuinka vankilan eristys muuttaa ihmistä, niin vankeja kuin vartijoitakin: kun maailma mahtuu neljän seinän sisään, pienistäkin asioista tulee valtavan suuria.

Mikko Kiiskilä (s. 1976) on koulutukseltaan sosionomi ja työskenteli Helsingin vankilassa lähes pari vuosikymmentä ennen irtisanoutumistaan. Hän on aiemmin kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Vanginvartija.

"Thaimaassa näkee kilometrin päähän, kuka on istunut linnassa. Se on ihan oma maailmansa."

Tarina suomalaisnuorukaisesta, joka sotkeutui huumekauppaan ja joutui vuosiksi telkien taakse maassa, jonka vankilat ovat maailman pahamaineisimpia.

Tomi Långstedt jäi vuonna 2014 Thaimaan Pattayalla kiinni tuhannen ekstaasitabletin hallussapidosta. Kun poliisit tekivät rynnäkön Tomin hotellihuoneeseen, vaihtui yltäkylläinen ja päihdehuuruinen elämä kertaheitolla thaimaalaisten vankiloiden täysin epäinhimillisiin oloihin. Tomi vietti lukemattomia unettomia öitä selleissä, joissa likaisella lattialla lojui päällekkäin satoja vankeja, ja todisti vierestä pahoinpitelyitä, itsemurhia ja raiskauksia. Hän joutui selviytymään olosuhteissa, joissa väkivallan ja vakavien sairauksien uhka oli jatkuvasti läsnä ja joissa pärjätäkseen oli toisinaan itsekin turvauduttava äärimmäisiin keinoihin.

Tomi Långstedt on koulutukseltaan lähihoitaja ja työskentelee nykyään mielenterveys- ja päihdealalla. Tomi toivoo, että hänen tarinansa auttaisi edes yhtä ihmistä välttämään rikollisen elämän.

Kati Pukki on vapaa kirjoittaja, toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoittaa työkseen muun muassa podcast-käsikirjoituksia ja sisältöjä yrityksille sekä medioille. Vankina Thaimaassa on hänen toinen tietokirjansa.

Rehellinen kuvaus Ukrainan kuolemanvyöhykkeeltä.

Nuori suomalaismies lähti Ukrainaan vuodeksi ja ehti kokea, kuinka ensimmäistä maailmansotaa muistuttava kulutussota muuttui hetkessä droonien sodaksi ja miehittämättömistä aseista tuli sodan uusia kuninkaita.

Anonyymi droonilentäjä ja Ylen Ukrainan-kirjeenvaihtaja Maxim Fedorov vievät lukijan keskelle drooniosaston arkea – sinne, missä elämää ja kuolemaa ohjataan hiljaisella sormenliikkeellä etäyhteydellä.

Kirja yhdistää sotakuvauksen, taktisen analyysin ja sodan sisäpiiritiedon poikkeuksellisella tavalla. Se luo kauhistuttavan kuvan Venäjän tulevaisuudesta sekä antaa kasvot sotateknologialle ja ihmiselle tappokoneiden takana.

Pysäyttävä selviytymistarina väkivallan kierteestä.

Tamperelaissyntyisen Rana Hassanin tarina on suorasanainen kertomus nuoren naisen haavoittuvasta asemasta, julmista kokemuksista ja askelista kohti tasapainoista elämää.

Suomalais-kurdilaisen Rana Hassanin elämä on ollut painajaismaista. Hänen lapsuuttaan Tampereella hallitsi väkivaltainen isä, joka lopulta puukotti Ranan äidin kuoliaaksi. Nuoruuden parisuhteet toistivat lähisuhdeväkivallan kierrettä, ja yhden poikaystävän huumerikoksista lankesi tuomio myös Ranalle.

Tutkintavankeuden aikana Ranaa kuulustellut poliisi yritti käyttää maahanmuuttajataustaisen tytön haavoittuvaa asemaa hyväkseen.

Kun on alle kolmekymppisenä joutunut kohtaamaan niin paljon pahaa, mistä löytyy tie onnelliseen elämään?

”Olen maailman onnellisin tyttö, sillä nyt minulla on työkalut asioista selviämiseen.”

Rana Hassan (s. 1999) on helsinkiläinen kosmetologi ja kokemusasiantuntija. Anu Räsänen on Helsingissä asuva toimittaja, kustannustoimittaja ja kirjailija, jonka edellinen teos oli Hanna Pakarisen elämäkerta Elämä naurattaa.

Karmivia rikostarinoita palkitun podcastin tekijältä.

Kiltti ja kohtelias skotlantilainen sarjamurhaaja houkutteli haavoittuvia nuoria miehiä uhreikseen, ja rikosten raa’at yksityiskohdat järkyttivät koko Britanniaa. Australialaisen kahden lapsen äidin katoamistapauksen tutkinta oli alusta asti olematonta, vaikka hänen miehensä oli väkivaltainen ja tällä oli motiivi tappaa. Kauppakeskuksesta keskellä päivää siepatun kuusivuotiaan pojan kohtalo sai vanhemmat kaikkialla Yhdysvalloissa pelkäämään lastensa turvallisuuden puolesta.

Suomalaisten true crime -podcastien edelläkävijä kertoo rikostapauksista ympäri maailmaa. Kirjan tapauksia ei ole käsitelty Laaksosen podcastissa.

Kuinka lähteä prosenttijengistä päätymättä metsähautaan?

Bandiitti kertoo kerholiiveistä luopumisen vaikeudesta.

Jari ”Rapu” Raappana seurasi nuoruuden haavettaan ja liittyi pahamaineisen Bandidos MC:n jäseneksi. Unelmassa oikeamieliset veljet elivät vapaina yhteiskunnan kahleista. Heidät saattoi erottaa toisistaan vain kuolema.

Raappana eteni jengin arvoasteikossa asekersantiksi ja presidentiksi. Turpaan saaminen ei tehnyt tiukkaa mutta muiden satuttaminen vaivaa edelleen. Hän muistaa hyvällä yhteiset ajomatkat ja muutamat nokkelat rikokset. Kotona lapset kasvoivat kuitenkin ilman isää, kerho oli kaikessa ensisijalla.

Kun kokaiinipöly laskeutui, sen takaa paljastuivat kerhoelämän rumat kasvot.

Jari Raappana on keski-ikäinen mies, joka ei enää halua olla bandiitti vaan jatkaa elämää omilla ehdoillaan. Hän on päässyt eroon kerhosta mutta jäänyt roikkumaan löysään hirteen, jossa ei voi tietää, milloin menneisyys kolkuttaa ovella. Elämä voi silti olla ihanaa. Kirjailija, toimittaja Janne Huuskosen teoksia ovat muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevä Kultainen vasikka (2019, yhdessä Mikko Gustafssonin kanssa) ja gangstaräppiä avaava Pistooli Guccin laukussa (2023, yhdessä Janne Ranisen kanssa).

Kymmenen vuotta brasilialaisessa vankilassa.

”Nuorena kundina Helsingissä otin tavoitteeksi, että minusta tulee kovan luokan kansainvälinen huumekauppias. Niin minusta tulikin. Maksoin siitä kovan hinnan.”

28-vuotias Toni ”Gringo” Hakala tuomittiin syyskuussa 2008 kahdenkymmenen vuoden vankeuteen. Keskenään sotivat rikollisjengit hallitsivat vankilaa, ja vartijat olivat vielä vaarallisempia. Nyt Tonin piti sopeutua vankilan julmaan arkeen ja selviytyä jotenkin hengissä.

Toni mietti tietään, joka oli johtanut Helsingin kaduilta ja yökerhoista Thaimaan Koh Taon paratiisisaaren kautta Brasiliaan. Pilven polttelusta sen kasvattamiseen, väkivaltaisesta jengimaailmasta kokaiinin kansainväliseen tukkukauppaan ja huumeterrorismiin.

Vankilan pimeydessä Toni näki kuitenkin valon ja huomasi universumin johdatuksen elämässään.

Tässä Gringo-trilogian ensimmäisessä osassa kerrotaan, miten Toni päätyi Brasiliaan, miten kansainvälinen huumekauppa toimi ja mitä brasilialaisessa vankilassa selviytyminen vaati. Keväällä 2027 ilmestyvässä toisessa osassa Murtumaton mieli avataan muun muassa oikeusjuttua, jonka tuloksena Toni päätyi vankilaan.

Toni Hakala istui lähes kymmenen vuotta brasilialaisissa vankiloissa tuomittuna murhasta, jota hän ei ole tunnustanut. Sen jälkeen hän eli ilman passia ehdonalaisessa elokuuhun 2025 saakka ja on elättänyt itsensä kamppailu-urheilulla, vaikka ammattirikollisuus kutsui takaisin vanhaan elämäntyyliin.

Tapani Bagge on kirjailija, joka tunnetaan muun muassa rikosromaaneistaan ja on tehnyt Jari Eklundin kanssa kirjat Prosenttimies ja Prosenttimiehen paluu.

Kuinka jengirikollisuus valtasi Pohjoismaat

Kenneth Eriksson kertoo kirjassaan Rikollisjengien Pohjola jengirikollisuuden historiasta ja nykytilanteesta sekä siitä, miten se on kehittynyt vakavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi.

Kenneth Eriksson teki pitkän uran poliisissa tutkien jengirikollisuutta niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Tietokirjassaan Rikollisjengien Pohjola hän kertoo kokemuksistaan jengirikosten maailmassa ja valottaa jengien historiaa ja tulevaisuutta niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa.

Pohjolaan nykymuotoinen jengirikollisuus levittäytyi Tanskasta. Etenkin Ruotsissa järjestäytyneen rikollisuuden tilanne on huolestuttava: maassa arvioidaan olevan 67 500 järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuuluvaa henkilöä, joista noin 17 500 on aktiivisia. Vastaavasti poliiseja Ruotsissa on vain noin 24 000.

Jengirikollisuus ei enää tunne rajoja, mistä on osoituksena ruotsalaisten jengien lisääntynyt aktiivisuus Suomessa 2020-luvulla. Suomi on kuitenkin toistaiseksi säästynyt pahimmalta, ja tässä kirjassa Eriksson kertoo oman näkemyksensä siitä, miten meillä voidaan välttää muiden maiden virheet jengirikollisuuden torjunnassa.

Kenneth Eriksson (s. 1960) työskenteli Helsingin poliisissa 1982–2021 muun muassa aseellisten ryöstöjen, kiristysten, jengirikosten sekä paritus- ja ihmiskaupan rikostutkijana. Rikollisjengien Pohjola on hänen neljäs tietokirjansa.

”Tämän rikoksen taustat osoittavat suoraan sanottuna uskomatonta ylimielisyyttä ja julmuutta siinä, kuinka sinnikkäästi ja kieroutuneesti huijasit uhrejasi, erityisesti Coleen Greenwoodia.” Tuomari Adkins huhtikuussa 2020

Coleen Greenwood uskoi löytäneensä elämänsä rakkauden. James oli eronnut, myötätuntoinen ja sankarillinen palomies. Pari kihlautui ja sai yllätysvauvan, mutta sitten pilvilinnat romahtivat. Coleenille selvisi, että James oli valehdellut kaikesta, niin kahdesta tyttärestään, syöpädiagnoosista kuin vasektomiastakin. Unelmien miestä ei ollut olemassakaan. James ei ollut edes palomies, vaikka tulikin iltaisin kotiin univormussa savulta haisten.

Jamesin oikea nimi oli Greg. Hän oli naimisissa, hänellä oli kolme poikaa, ja hänen perheensä asui vain vähän matkan päässä Coleenin kotoa. Täydellisestä romanssista muodostui manipuloinnin ja petoksen varjostama painajainen.

Tämä on tositarina naisesta, josta tuli painostuksen ja narsistisen kaltoinkohtelun uhri. Se on myös tarina toipumisesta ja oikeuden janosta.

"Veikko oli sanonut, että ilman häntä en ole mitään. Mutta ehkä sittenkin olin jotakin. Ehkä sittenkin olin ihminen.”

Manipuloiva evankelista sai nuoren tytön täydellisesti hallintaansa keskellä metsää olevassa yhteisössään. Alkoi vuosien kärsimys ja hyväksikäyttö, jonka koko laajuuden nainen ymmärsi vasta onnistuttuaan pakenemaan.

Kun 15-vuotias Noora tutustui suomalaiseen kristilliseen uskonyhteisöön, hän ajatteli löytäneensä merkityksen elämälleen.

Yli 40 vuotta vanhemmasta karismaattisesta johtajasta tuli Nooralle auktoriteetti ja isähahmo, joka imarteli, valehteli ja pelotteli. Suomalaismies alkoi määrätä hänen elämästään, eristää häntä läheisistään ja käyttää hengellistä valtaa aseena. Uskon nimissä Nooraa alistettiin ja hyväksikäytettiin yli kymmenen vuoden ajan metsän keskellä sijaitsevassa yhteisössä.

Lahkojohtajan morsian on järkyttävän tarkka kuvaus hengellisestä väkivallasta, manipuloinnista ja ihmiskaupasta. Kirja kuvaa, kuinka vaikeaa hyväksikäyttäjän luota on lähteä, ja miten pitkä tie paraneminen on. Samalla se näyttää ystävyyden ja rakkauden voiman. Niiden kannattelemana ihminen voi vähitellen löytää takaisin itseensä, vaikka minuus on yritetty murskata.

Venla Pystynen (s. 1982) on helsinkiläinen toimittaja, joka kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen ja Kodin Kuvalehteen. Pystynen on aiemmin julkaissut esikoisromaanin En voi lakata ajattelemasta kuolemaa sekä yhdessä Linda-Maria Ranisen kanssa palkitun elämäkerran Mercedes Bentso – Ei koira muttei mieskään.

Koko kausi 2!

Sotarikoksia, aikuisviihdettä, salakuljetusta ja Jakomäen–Mikkelin panttivankidraama. Kyttä ja kynämies -keskustelusarja tarjoilee poikkeuksellisen kattavia kokonaiskuvia julkisuutta saaneisiin rikoksiin ja niihin liittyviin ilmiöihin.

Kyttä eli ex-poliisi Kale Puonti ja kynämies eli ex-toimittaja Risto Kunnas tarkastelevat rikoksia ja rikollisuutta yhtäältä poliisin ja toisaalta toimittajan vinkkelistä, jolloin aiheista muodostuu ainutlaatuinen kuva. Lisäksi jaksoissa grillattavat vieraat valottavat tapauksia omista näkökulmistaan.

Tällä kaudella selviää muun muassa, millaisia ovat huumeiden salakuljetuksen uusimmat menetelmät, miten miesten ja naisten tekemät henkirikokset eroavat toisistaan ja miten voi varmistaa, ettei vahingossa osta varastettua autoa, joka sitten takavarikoidaan. Jaksojen aiheina ovat yksityinen etsivätoiminta, Mikkelin pamauksen panttivangin muistot tapauksesta, Voislav Tordenin sotarikosten tutkinta, Tullin rikostutkinta, Volkan Ünsalin palkkamurhan toinen tutkintakierros, KRP:n tutkimat pimeät henkirikokset, aikuisviihde sekä profilointi.

Kale Puonti (s. 1962) on entinen poliisi, joka on ollut mukana useissa suurta julkisuutta saaneissa jutuissa. Puonti tunnetaan paitsi dekkaristina myös tietokirjoistaan. Lisäksi hän on tuttu MTV3:n Rikospaikka-ohjelman vakiokasvona sekä useiden podcastien ja keskustelusarjojen tekijänä.

Risto Kunnas (s. 1958) on palkittu rikos- ja oikeustoimittaja, joka työskenteli 39 vuotta Iltalehden uutistoimituksessa. Hän seurasi uransa aikana tiiviisti maamme merkittävimpiä rikosvyyhtejä, ja poikkeuksellisen laajan tiedottajaverkostonsa avulla hän oli myös paljastamassa uusia rikoksia.

Näin pyöritin Suomen suurinta nettihuumekauppaa.

Kirja kertoo kaksi tarinaa: Janne ”Nacci” Tranbergin ainutlaatuisen kuvauksen nettihuumekaupan synnystä ja pyörittämisestä – sekä poliisitutkinnan salaisen ytimen Suomessa ja ulkomailla.

Janne ”Nacci” Tranberg kertoo nyt ensimmäistä kertaa, miten hän rakensi ja johti Suomen suurinta nettihuumeliigaa – ja missä huumekaupalla tienatut miljoonat ovat.

Kirja vie lukijan kansainvälisen poliisitutkinnan ytimeen Suomessa ja Euroopassa ja paljastaa, miten viranomaiset pääsivät Tranbergin jäljille ja käynnistivät ajojahdin, joka johti hänen pidätykseensä Espanjassa.

Janne Tranberg (s. 1974) on entinen ammattirikollinen ja nykyinen menestyskirjailija. Tämä on hänen kuudes kirjansa.

Janne Huuskonen (s. 1975) on toimittaja ja kirjailija. Hänen aiempia kirjojaan ovat muun muassa Kultainen vasikka (2019, Mikko Gustafssonin kanssa), Koukussa (2022, Miro Hildenin kanssa) ja Pistooli Guccin laukussa (2023, Janne Ranisen kanssa).

"Ei mulla ole ketään", Eerika sanoi, kun sosiaalityöntekijä kysyi, voiko tyttö luottaa johonkin aikuiseen.

Eerika oli lastensuojelun asiakas lähes syntymästään asti. Hänen vanhempansa käyttivät alkoholia, eivätkä osanneet huolehtia tytöstä.

Eräänä iltana Eerikan äiti järjesti jälleen juhlat kotonaan, ja naapuri soitti poliisit. Eerika sijoitettiin kiireellisesti hänen isänsä ja äitipuolensa luokse. Iloinen ja sosiaalinen tyttö muuttui sulkeutuneeksi ja hiljaiseksi.

"Se on salaisuus", Eerika vastasi, kun häneltä kysyttiin kotioloista.

Naapurit, tytön biologinen äiti ja koulun henkilökunta huomasivat Eerikan hädän, mutta se ei riittänyt pelastamaan tyttöä. Pahan edessä tyttö pakeni mielikuvitusmaailmaansa.

Eerika-kirja kertoo yksityiskohtaisesti ja tarinanomaisesti tarinan tytöstä, joka murhattiin Helsingissä vuonna 2012. Tapaus järkytti koko Suomea. Kirjan tapahtumat perustuvat lastensuojelun merkintöihin sekä viranomaisten ja Eerikan lähisukulaisten haastatteluihin. Lähiomaiset, esimerkiksi Eerikan isovanhemmat, ovat kertoneet tytön luonteesta sekä tapahtumista, joita ei voi lukea viranomaisten asiakirjoista.

Eerika joutui kokemaan elämänsä aikana paljon pahaa, mutta hän ei suinkaan ole ainoa.

Kirjan kirjoittaja on rikos- ja oikeusuutisointiin erikoistunut toimittaja Vera Miettinen.

Yhteiskunnan ohituskaistalla.

”Pelkäsin alkuun sekä moottoripyörän selässä että tallilla. Kun ne eivät enää pelottaneet, aloin pelätä itseäni.”

Vuonna 2014 Jussi Perälä saa kauan odottamansa tilaisuuden: hänet kelpuutetaan tutkijan ja tarkkailijan roolissa mukaan järjestäytyneeksi rikollisuudeksi luokiteltuun kansainväliseen moottoripyöräkerhoon. Seuranneiden yli kuuden vuoden ajan Perälä ajoi kerholaisten kanssa ja kirjoitti kenttäpäiväkirjaa kokemuksistaan kerhon sisällä.

Kenttätutkija päätti alusta alkaen olla luottamuksen arvoinen, panna itsensä likoon, mennä niin pitkälle kuin tilanteissa mentiin ja rooli salli. Vuosien ajan Perälä osallistui tutkimuskohteensa elämään tehden sekalalaisia hommia lastenhoidosta laittomuuksiin. Hän näki rikoksia ja teki niitä itsekin, joko osana joukkoa tai yksin, joutuessaan tekemään nopeita päätöksiä osallistumisensa asteesta.

Kenttätyöhön, havaintoihinsa ja haastatteluihin perustaen Perälä avaa kirjassaan ainutlaatuisen näkökulman bikereiden pahamaineiseen, ihannoituun ja halveksittuun elämäntapaan.

Kun ajot on ajettu, on tutkijan lähdettävä kentältä, mutta lähteekö kenttä tutkijasta? Sopeutuuko kentällä ”siviili” mutta siviilissä ”saastunut” enää osaksi järjestäytynyttä yhteiskuntaa?

VTT, sosiologi Jussi Perälä nousi suuren yleisön tietoisuuteen kirjallaan Ikuinen säätö (2013), joka perustui hänen Helsingin huumemarkkinoita käsittelevään väitöskirjaansa. Hän on erikoistunut tutkimaan rikollisiksi luokiteltuja ja vaikeasti tavoitettavia yhteisöjä.

Mies vastaan meri

Jari Saario teki lähes mahdottoman ja souti Atlantin yli ja takaisin. Millainen on mies, joka tällaiseen pystyy? Soutaja kertoo Saarion tarinan väkivallan ja alkoholin leimaamasta lapsuudesta palomieheksi, perheenisäksi ja lopulta koko kansan juhlimaksi sankariksi.

Soutaja-kirja kertoo tarinan väkivaltaisessa ja alkoholinhuuruisessa kodissa kasvaneesta pojasta, joka joutui jo päiväkoti-ikäisenä ottamaan vastuun itsestään. Soutaja paljastaa Saarion hurjan soutu-urakan dramaattiset vaiheet psykoosista veneen kaatumiseen sekä paluumatkalla lähes tauotta vaivanneeseen hypotermiaan. Se kertoo, millainen mies urakkaan ryhtyi ja millainen mies soudulta lopulta palasi.

«Veto, veto, veto. Aivoni, lihakseni ja jokainen soluni oli keskittynyt vain seuraavaan vetoon. Keuhkoni laajentuivat kerta toisensa jälkeen, tunsin, kuinka happi virtasi lihassoluihini ja veri keskittyi kulkemaan kohti työskenteleviä lihaksia. Edessäni oli pelkästään merta, enkä pystynyt ajattelemaan mitään muuta kuin soutamista. Aurinko ehti nousta ja laskea pariin otteeseen, minkä perusteella arvioin soutaneeni ehkä hieman alle kolme vuorokautta. Sinä aikana en voinut nukkua tai levätä, sillä päässäni pyöri vain Lassen sanat: ”Sinulla ei ole aikaa tehdä mitään muuta kuin soutaa.”»

Annika Hytönen on liikuntalääketieteen ja journalistiikan opiskelija, joka työskentelee avustajana Ilta-Sanomissa.

Ambulanssihoitajan uran kummallisimmat keikat.

”Istun kuskin penkille, käynnistän ambulanssin ja kättelen työtoveriani. - Noni, nimi on tosiaan Kari, nyt kun ehditään kunnolla esittäytymään. Tiedätkö muuten mitä? Varaudu siihen, että kunnanjohtaja saattaa soitella huomenna hemmetin vihaisena. Tilasin juuri paloittelumurhaajille valtion kustantaman taksikyydin ambulanssihelikopterilla - kapakkaan.”

Ensihoitaja Kari Hautamäki päätti jättää suurkaupungin taakseen ja lähteä pohjoiseen, Ruotsin Lappiin ja Norjaan Jäämeren rannalle. Tukholman jengisotien uhrien ja narkomaanien sijaan Hautamäen ambulanssin kyydissä on nyt persoonallisia pohjoisen asukkaita. Hautamäki saa myös huomata, että elämän pimeä puoli ja henkirikokset eivät ole tuntemattomia tunturien ja vuonojen ihmemaassakaan.

Jäämeren meininki innosti Hautamäen kirjoittamaan pitkän uransa erikoisimmista keikoista unohtamatta tilanteisiin usein kätkeytyvää mustaa huumoria.

Kari Hautamäki on toiminut yli 20 vuotta ensihoitajana Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Hän on aiemmin kirjoittanut lukijoiden ja kuuntelijoiden rakastamat teokset Et sinä (vielä) kuole ja Nyt sinä kuolet, joita on myyty yhteensä yli 120 000 kappaletta. Hautamäen kirjojen pohjalta tehdään parhaillaan kansainvälistä TV-sarjaa.

Alkuvuodesta 2022 Viron poliisi löysi tallinnalaisesta asunnosta kaksi ruumista. Toinen menehtyneistä oli tunnettu virolainen mallikilpailukonkari, 23-vuotias Hanna-Maria Sell, toinen hänen kumppaninsa 52-vuotias liikemies Teemu Vasankari. Vain vähän aikaisemmin Vasankari oli Rovaniemen hovioikeudessa saanut vankeustuomion.

Myöhemmin samana vuonna kaksoismurhan tutkinta lopetettiin, sillä poliisin mukaan oli selvää, että toinen kuolleista oli murhaaja. Teon motiivit jäivät kuitenkin arvailujen varaan.

Toimittaja Sami Lotila on tutkinut kaksoismurhaa ja löytänyt teon taustalta useita yllättäviä tekijöitä. Tätä kirjaa varten hän on haastatellut kymmeniä Hanna-Maria Sellin ja Teemu Vasankarin tunteneita ihmisiä, ystäviä, tuttuja, koulukavereita ja työtovereita. Kirjassaan Lotila sukeltaa Sellin lapsuuteen ja mallibisneksen raadolliseen maailmaan sekä pariskunnan väliseen suhteeseen, joka alkoi jo vuosia ennen kohtalokkaita tapahtumia.

Sami Lotila on suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa suomeksi ja viroksi ja jonka kirjat ovat nousseet myyntilistojen kärkeen.