Top lista: Yhteiskunta ja politiikka

Suomen tunnetuimman tuntemattoman sotilaan häpeilemätön tarina.

Sotilasura oli itsestäänselvyys. Puolustusvoimissa arvostettiin tatuoidun nuoren miehen määrätietoisuutta. Itsensä voittaminen ei riittänyt entiselle vapaaottelijalle. Hän halusi olla paras kaikista.

Keväällä 2019 Nico Lingman huomasi olevansa töissä, mutta hänellä ei ollut aavistustakaan, miten oli sinne päätynyt. Pian hän heräsi keskellä risteystä autojen tööttäilyyn. Työpaikkakiusaamisen ja uupumuksen murtama mieli toipui, ja Lingmanista kuoriutui kadettien johtamisen opettaja ja tabuja rikkova sometähti.

Lingman irtisanoutui Puolustusvoimien palveluksesta tammikuussa 2026. Siksi juuri tämä tarina on mahdollista kertoa.

Kymmenen vuotta brasilialaisessa vankilassa.

”Nuorena kundina Helsingissä otin tavoitteeksi, että minusta tulee kovan luokan kansainvälinen huumekauppias. Niin minusta tulikin. Maksoin siitä kovan hinnan.”

28-vuotias Toni ”Gringo” Hakala tuomittiin syyskuussa 2008 kahdenkymmenen vuoden vankeuteen. Keskenään sotivat rikollisjengit hallitsivat vankilaa, ja vartijat olivat vielä vaarallisempia. Nyt Tonin piti sopeutua vankilan julmaan arkeen ja selviytyä jotenkin hengissä.

Toni mietti tietään, joka oli johtanut Helsingin kaduilta ja yökerhoista Thaimaan Koh Taon paratiisisaaren kautta Brasiliaan. Pilven polttelusta sen kasvattamiseen, väkivaltaisesta jengimaailmasta kokaiinin kansainväliseen tukkukauppaan ja huumeterrorismiin.

Vankilan pimeydessä Toni näki kuitenkin valon ja huomasi universumin johdatuksen elämässään.

Tässä Gringo-trilogian ensimmäisessä osassa kerrotaan, miten Toni päätyi Brasiliaan, miten kansainvälinen huumekauppa toimi ja mitä brasilialaisessa vankilassa selviytyminen vaati. Keväällä 2027 ilmestyvässä toisessa osassa Murtumaton mieli avataan muun muassa oikeusjuttua, jonka tuloksena Toni päätyi vankilaan.

Toni Hakala istui lähes kymmenen vuotta brasilialaisissa vankiloissa tuomittuna murhasta, jota hän ei ole tunnustanut. Sen jälkeen hän eli ilman passia ehdonalaisessa elokuuhun 2025 saakka ja on elättänyt itsensä kamppailu-urheilulla, vaikka ammattirikollisuus kutsui takaisin vanhaan elämäntyyliin.

Tapani Bagge on kirjailija, joka tunnetaan muun muassa rikosromaaneistaan ja on tehnyt Jari Eklundin kanssa kirjat Prosenttimies ja Prosenttimiehen paluu.

Se mitä ennen pidetiin narsismina on nykyään normi.

Liisa Keltikangas-Järvisen tärkeä puheenvuoro kuvaa nykyistä, itsekeskeistä elämäntapaamme, näyttää sen vahingollisuuden, ja ohjaa pohtimaan mitä asialle voi tehdä.

Elämä kiertyy nykyisin vahvasti yksilön itsensä ympärille: Ihmisen pitää olla kiinnostunut ensisijaisesti omasta itsestään. Hänen velvollisuutensa on tuoda itseään esille ja kerätä tykkäyksiä. Menestys on vain omasta itsestään kiinni – ja niin on myös menestymättömyys.

Monia nykyajan hyveistä pidettiin ennen narsismin tunnuspiirteinä. Kun tavallinen ihminen yrittää pärjätä vallitsevien yltiöyksilöllisyyttä suosivien ihanteiden mukaan, hän alkaa voida huonosti. Suurimpina kärsijöinä ovat nuoret, joiden mielenterveyden haasteet ovat räjähtäneet käsiin. Samaan aikaan julkisen tilan on täyttänyt toistensa päälle huutavien riitapukarien kuoro, mikä on tehnyt yhteistyöstä vaikeaa. Kuinka tässä näin kävi?

Kirjassaan Keltikangas-Järvinen avaa minäkeskeistä elämäntapaamme ja sen syitä, kertoo sen moninaisista ja yllättävistäkin vaikutuksista ja näyttää askelmerkit kohti terveempää kulttuuria.

Psykologian professori (em.) Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja yksi luetuimmista tietokirjailijoistamme. Hän on rohkeasti argumentoinut vallitsevaa ilmapiiriä vastaan aina, kun tieteellinen tutkimus on antanut siihen aihetta. Keltikangas-Järvinen on käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, sosiaalisuutta ja temperamentin vaikutuksia muun muassa ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja työelämään.

"Thaimaassa näkee kilometrin päähän, kuka on istunut linnassa. Se on ihan oma maailmansa."

Tarina suomalaisnuorukaisesta, joka sotkeutui huumekauppaan ja joutui vuosiksi telkien taakse maassa, jonka vankilat ovat maailman pahamaineisimpia.

Tomi Långstedt jäi vuonna 2014 Thaimaan Pattayalla kiinni tuhannen ekstaasitabletin hallussapidosta. Kun poliisit tekivät rynnäkön Tomin hotellihuoneeseen, vaihtui yltäkylläinen ja päihdehuuruinen elämä kertaheitolla thaimaalaisten vankiloiden täysin epäinhimillisiin oloihin. Tomi vietti lukemattomia unettomia öitä selleissä, joissa likaisella lattialla lojui päällekkäin satoja vankeja, ja todisti vierestä pahoinpitelyitä, itsemurhia ja raiskauksia. Hän joutui selviytymään olosuhteissa, joissa väkivallan ja vakavien sairauksien uhka oli jatkuvasti läsnä ja joissa pärjätäkseen oli toisinaan itsekin turvauduttava äärimmäisiin keinoihin.

Tomi Långstedt on koulutukseltaan lähihoitaja ja työskentelee nykyään mielenterveys- ja päihdealalla. Tomi toivoo, että hänen tarinansa auttaisi edes yhtä ihmistä välttämään rikollisen elämän.

Kati Pukki on vapaa kirjoittaja, toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoittaa työkseen muun muassa podcast-käsikirjoituksia ja sisältöjä yrityksille sekä medioille. Vankina Thaimaassa on hänen toinen tietokirjansa.

Kouriintuntuva tietokirja kuvaa Venäjän luisumista kohti uutta autoritaarisuuden kautta. Toimittaja Krystyna Kurczab-Redlich muutti 1990-luvun alussa Venäjälle ja viehättyi aluksi lumoavasta taiteesta ja ihmisten sydämellisyydestä. Vuosikymmenen kuluessa Moskovan kiilto kuitenkin himmeni. Neuvostoliiton raunioilta nousi maa, jossa köyhyys ja viranomaisten mielivalta ovat osa jokapäiväistä todellisuutta. Kurczab-Redlich kuvaa venäläistä elämänmenoa suurkaupunkien kaduilla, maaseudun keittiöissä ja Tšetšenian sodan varjossa. Venäjä avautuu kuin maatuskanukke: kauniin kuoren alta löytyy aina uusi kerros pelkoa ja tukahdutettua vihaa – ja samalla huumoria ja hämmästyttävää kykyä selviytyä. Suuri hypnoosi on empaattinen ja tinkimättömän kriittinen raportti maasta aikana, jona kaikki näytti olevan mahdollista, mutta suunta oli jo asetettu kohti Venäjää, jonka tunnemme tänään.Anna Politkovskajaankin verrattu Krystyna Kurczab-Redlich (s. 1954) on puolalainen kirjailija ja toimittaja. Hänet on palkittu useasti työstään ulkomaankirjeenvaihtajana, ja hän on ollut ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Mikään ei palaa enää ennalleen

Kätketty alkaa siitä, mihin Hirviö päättyi. Cecilie Hopenin avomies on kadonnut jäljettömiin. Entinen ylikomisario, tuleva vartiointipalvelun johtaja Ole Vik suunnittelee yritykseensä tutkintaosastoa, joka selvittäisi poliisin hyllyttämiä tapauksia. Kun Drammenin virkavalta ei suostu auttamaan Cecilietä vastausten etsimisessä, hänen entinen esimiehensä rientää apuun.

Vanha työpari vedetään mukaan maanalaiseen verkostoon, jossa ihmiskauppa, väkivalta ja prostituutio rehottavat. Kiristyvä tilanne saavuttaa äärirajansa, kun Cecilie vangitaan murhasta epäiltynä.

Jørgen Jæger kuuluu Norjan myydyimpiin ja rakastetuimpiin dekkarikirjailijoihin. Kätketty on suositun, kuvitteelliseen Fjellberghavnin pikkukaupunkiin sijoittuvan jännitysromaanisarjan yhdeksäs osa.

Kenen tahansa on mahdollista muuttaa elämänsä suuntaa ja tulla onnelliseksi. Se vaatii vain rohkeutta vapautua muiden odotuksista.

Psykologian suurnimen Alfred Adlerin teorioihin pohjautuva hittikirja koostuu filosofin ja nuoren miehen välisistä keskusteluista.

Ichiro Kishimi (s. 1956) on japanilaisfilosofi, Fumitake Koga (s. 1973) japanilainen tietokirjailija. Heidän teoksensa on paisunut valtavaksi someilmiöksi, ja sitä on myyty 45 kielialueella yli 10 miljoonaa kappaletta.

Tositarina tytöstä, jonka ei pitänyt selvitä hengissä.

Huikea ja nopeatempoinen selviytymistarina vie läpi yhteiskunnan ala- ja yläluokkien, pahimmista huumeluukuista aina kalliisiin hotelleihin ja kansainvälisille kisakentille.

Kun nuoren narkomaaniäidin synnytys käynnistyy, kukaan ei usko vauvan selviävän. Kaikkein vähiten vanhemmat itse. Ja kun tyttö kasvaa, hän ei itsekään usko jäävänsä eloon, niin syvälle huumemaailmaan hän – Taru Loikas – ajautuu.

Taru selviää sieltä, mistä kenenkään ei pitäisi selvitä. Avainasemassa ovat ne muutamat ihmiset, jotka viimein pysähtyvät hänen äärelleen ja kohtaavat hänet juuri sellaisena kuin hän on.

Tarina laajenee asiantuntijanäkemysten kautta kuvaamaan päihteiden, ylisukupolvisen trauman ja vaikenemisen kulttuurin vaikutuksia laajemminkin yhteiskunnassamme. Onko kerran narkomaani aina narkomaani vai voiko jokainen saada uuden identiteetin?

Outi Lepistö on inkoolainen kirjailija, jolta on aiemmin ilmestynyt häpeää käsittelevä romaani Muuri, hauraiden ihmiskohtaloiden novellikokoelma Heiveröinen ja muita tarinoita elämästä sekä tosikertomus Vapaana vankilassa – Arin tarina.

Taru Loikas on 40-vuotias sairaanhoitaja, joka työskentelee ensikodissa vauvaperhetyön ohjaajana. Taru harrasti pitkään muodostelmaluistelua ja hänen uransa huipentui vuonna 2005 MM-hopeaan Rockettesin riveissä. Tällä hetkellä Tarun laji on crossfit. Kaiken jälkeen elossa on hänen selviytymistarinansa.

Keittiöissämme tikittää aikapommi. Ruokavaliomme on mullistunut lyhyessä ajassa, ja saamme nykyään suuren osan ravinnostamme ultraprosessoidusta ruoasta. Hyllyt ovat täynnä teollisesti käsiteltyjä, koukuttaviksi suunniteltuja tuotteita, emmekä vielä hahmota, miten tuhoisasti ne vaikuttavat terveyteemme, yhteiskuntaamme ja planeettaamme.

Lukijoita ympäri maailman tyrmistyttänyt tietokirja osoittaa, että ultraprosessoitu ruoka on keskeinen syy ylipainoon ja moniin sairauksiin, ja selittää, miksi terveellisempien valintojen tekeminen on usein mahdotonta. Se saa katsomaan ruokaa ja hyvinvointia uusin silmin ja muistuttaa, että meillä on oikeus tietää, mitä syömme.

Tunnetun filosofin pohdiskeleva tietokirja uskosta

Professori Timo Airaksisen uutuuskirja Jäähyväiset uskonnolle on ajatuksia herättävä ja viihdyttävä analyysi ihmisen mielikuvituksen hengellisestä ulottuvuudesta ja siitä, mitä se voi pahimmillaan ja parhaimmillaan saada aikaan.

Henkisyys ja hengellisyys ovat samaa juurta, mutta tarkoittavat eri asioita. Henkisyys ilmenee korkeimpien arvojen äärelle hiljentymisenä, hengellisyys puolestaan uskona jumaliin ja tuonpuoleiseen todellisuuteen. Kun törmäämme ilmiöihin, joita emme ymmärrä, alkaa mielikuvituksemme kehittää teorioita, joilla selittää ne. Niinpä moni perusluterilainenkin uskoo sielunvaellukseen ja enteisiin, enkeleistä puhumattakaan.

Mikä sitten on kansankirkon asema kaiken hengellisyyden keskellä? Kirkko menettää jäseniään, mutta lahkot ja herätysliikkeet kukoistavat. Miten käy kirkon, joka yrittää säilyttää jäsenensä vaatimatta heiltä liikaa?

Professori Timo Airaksisen Jäähyväiset uskonnolle. Henkisyyden puolustus on ajatuksia herättävä ja viihdyttävä analyysi ihmisen mielikuvituksen hengellisestä ulottuvuudesta ja siitä, mitä sillä voi pahimmillaan ja parhaimmillaan saada aikaan.

Timo Airaksinen (s. 1947) on käytännöllisen filosofian emeritusprofessori. Hänet tunnetaan paitsi ateistina ja totuudenpuhujana myös laajalti matkustaneena akateemisena työläisenä. Airaksinen on työskennellyt tutkijana eri puolilla maailmaa. Häneltä on julkaistu useita kirjoja, joiden aiheena ovat olleet ihmisyyden ja yhteiskunnan eri ilmiöt, kuten onnellisuus.

Tähtilipun maan kiehtova mysteeri.

Yhdysvallat on meille jatkuvasti läsnä – uutisissa, politiikassa ja populaarikulttuurissa. Silti maan todellinen luonne pysyy arvoituksena. Miten sama kansakunta voi äänestää presidentikseen sekä Barack Obaman että Donald Trumpin? Mikä saa lännen seksityöläiset ja etelän kristilliskonservatiivit tukemaan samoja poliitikkoja?

Tunnetun asiantuntijan oivaltava teos avaa Yhdysvaltojen nykyhetkeä sen pitkän ja ristiriitaisen historian kautta. Vallankumouksen, siirtokuntien ja sisällissodan aikaiset jakolinjat elävät yhä ja heijastuvat koko maailmaan.

Vetävästi kirjoitettu teos osoittaa, miksi Amerikan ymmärtäminen on tärkeämpää kuin koskaan.

Miten olla minä itseä hylkäämättä ja toisia hukkaamatta?

Miksi tarpeemme olla aitoja ja mukautua toisiin tuntuvat kiskovan meitä eri suuntiin?

Mieti hetkiä, jolloin koet olevasi oma itsesi. Miltä se tuntuu? Mitä hienoja puolia sinussa tulee silloin esille? Ehkä rohkeutta, luovuutta tai viisautta?

Omana itsenä oleminen ei usein ole helppoa. Saatamme nähdä itsemme kapeammin kuin voisimme, esitellä muille version, jonka uskomme kelpaavan, tai paikata epävarmuuttamme suorittamalla. Pohdimme, olemmeko tarpeinemme muille liikaa ja omana itsenämme liian vähän. Mietimme, miten tukeutua toiseen menettämättä itseämme tai miten olla riippumaton kadottamatta yhteyttä. Miten olla aito ja merkityksellinen muille?

Miten olla minä kutsuu tutkimaan itsenä olemisen jännitteitä: aitoutta, tarvitsevuutta ja yhteyttä. Kirja ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan tilaa ja työkaluja ymmärtää paremmin itseä ja muita. Kun opimme elämään jännitteidemme kanssa, meidän ei tarvitse valita, hylkäämmekö itsemme vai toiset.

Minuutemme kauneus voi päästä loistamaan toisten kanssa, ei heistä huolimatta.

Pekka Tölli toimii Mehiläisellä johtavana organisaatiopsykologina. Hän auttaa työkseen yksilöitä, johtoryhmiä ja työyhteisöjä voimaan hyvin ja tekemään itselle ja muille merkityksellisiä asioita. Töllin edellinen, kiitetty teos Minä näen sinut (2024) pureutui arvostuksen psykologian ja nähdyksi tulemisen teemoihin ja nousi myyntimenestykseksi.

Itä-Helsingin amfetamiinikauppa, velanperijät ja häikäilemätön ryöstösarja pitivät poliisin ammatti- ja taparikollisten seurantaan erikoistuneen Atari-ryhmän kiireisenä.

Rikostutkinta käynnisti tapahtumaketjun, jota oli vaikea pysäyttää. Mafiatyylinen kidutus oli vasta alkua, ja rikollisten jäljiltä jäi kateisiin suuri summa käteistä.

Kirja on tositarina, joka tarkastelee kymmenen vuoden ajanjaksoa 1990-luvun Helsingin alamaailmasta. Ataripoliisit hankkivat tietoja vinkkimiehiltään, ja yhden kovan luokan tekijän nimi nousi yhä uudestaan esiin eri tutkinnoissa. Näytti, että poliisi on aina askeleen nopealiikkeisiä gangstereita jäljessä.

Poliisien harmaalla alueella liikkuneet tutkintamenetelmät saivat lopulta kiinni jääneen päätekijän katkeroitumaan pahasti. Yhteiskunta saisi maksaa takaisin tekemänsä vääryydet.

Kertomus kiertyy rikosten arkkitehtinä toimineen päähenkilön ja tämän lähimpien ihmisten ympärille. Kirja perustuu yksityiskohtaiseen haastattelumateriaaliin alamaailman toimijoilta ja muilta lähteiltä noiden vuosien ajalta.

Pahan arkkitehdit on kylmäävä tositarina 1990-luvun ammattimaisesta rikollisuudesta.

Janne Tranberg (s. 1974) on entinen ammattirikollinen ja nykyinen menestyskirjailija. Tämä on hänen viides kirjansa.

Rami Mäkinen (s. 1971) on kokenut rikostoimittaja ja -kirjailija.

Kutkuttava tositarina poikkeuksellisesta rikollispomosta ja hänen elämästään

Miten Helsingin ja Cambridgen yliopistoissa opiskelleesta miehestä tuli Pohjoismaiden kovin huumekauppias, joka onnistui jopa pakoilemaan poliisia useita vuosia?

Miika Kortekallio oli vauraan suvun perillinen ja älykäs äärivasemmistolainen, joka tunsi jo nuorena ulkopuolisuutta pienessä maalaiskylässä. Aikuisena hän hylkäsi akateemisen uran ja perintötilan pyörittämisen ryhtyäkseen huumeliigan pomoksi.

Kortekallio oli tyypillisen rikollispomon vastakohta: herkkä, sivistynyt ja väkivallaton. Hän onnistui luomaan 1980- ja 1990-luvuilla kansainvälisen organisaation, joka toi Suomeen ennätysmäärän kannabista. Kielitaitoisesta ja seikkailunhaluisesta Kortekalliosta tuli myyttinen legenda, joka myös nautti saamastaan huomiosta. Vuosia myöhemmin miehen nimi nousi uudelleen otsikoihin hänen vanhan tuttunsa, huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion oikeudenkäynnissä. Mistä oli oikein kyse?

Kirjailija ja käsikirjoittaja Tatiana Elfin perusteellinen teos kertoo Miika Kortekallion tarinan ja piirtää kuvan hänestä osana Suomen huumausainerikollisuushistoriaa ja suomalaista alamaailmaa.

Tiedosta tunnelukkosi ja vapauta itsesi saamaan se, mitä todella tarvitset! Tunnistamalla menneisyytesi vaikutuksen kasvat entistä eheämmäksi aikuiseksi.

Vaaditko itseltäsi kohtuuttomia? Uhraatko omat tarpeesi? Joudutko toistuvasti hankaliin tilanteisiin ihmissuhteissasi? Tiedätkö järjellä, että jokin toimintatapasi on sinulle haitallinen, mutta et pysty muuttamaan itseäsi?Tunne lukkosi -teos auttaa sinua tiedostamaan tunne-elämän lukkosi ja niiden vaikutuksen elämässäsi havainnollisten kuvausten ja esimerkkien avulla. Se opastaa sinua uudella tavalla ymmärtämään menneisyytesi vaikutuksen nykyhetkessä ja auttaa sinua näkemään vaihtoehtoisia ratkaisumalleja elämäsi haasteissa. Kirja auttaa sinua vihdoin saamaan sen, mitä sisimmässäsi olet aina todella halunnut.

Kirjan tekijä Kimmo Takanen on yksi skeematerapian edelläkävijöistä Suomessa. Hän pitää yllä suosittua nettisivustoa www.skeematerapia.fi, ja toimii terapeuttina ja kouluttajana.

Peiteoperaatio, joka oli viedä perheen, järjen ja jopa hengen.

Vauhdikas ja toiminnan täyteinen muistelmateos uskomattoman kuuloisesta mutta todellisesta operaatiosta ja poliisin kaksoiselämästä keskellä rikollista eliittiä.

Jay Dobyns soluttautui ensimmäisenä Yhdysvaltojen liittovaltion agenttina Hells Angels -moottoripyöräkerhoon. Hän antautui rooliinsa täydellisesti: ystävystyi niin jengin rivijäsenten kuin eliitinkin kanssa ja kunnioitusta saadakseen uskotteli olevansa kylmäverinen tappaja.

Lähes kaksi vuotta kestänyt kaksoiselämä raastoi Dobynsin perhe-elämää ja minäkuvaa. Enkeleiden joukossa hän huomasi, että myös jokin hänessä itsessään muuttui. Dobyns ymmärsi, ettei kukaan ole pelkästään hyvä tai paha – eivät Enkelit, mutta ei myöskään hän itse.

No Angel – Poliisina liivijengin sisäpiirissä on hätkähdyttävä kuvaus maailmasta täynnä rikollisuutta, vihaa ja väkivaltaa mutta myös vapautta ja veljeyttä.

Pitkän uran ATF:n agenttina tehnyt Jay Dobyns oli ensimmäinen liittovaltion poliisi, joka onnistui soluttautumaan Helvetin enkeleiden sisäpiiriin. Yhdessä bestseller-kirjailija Nils Johnson-Sheltonin kanssa kirjoitettu muistelmateos kuumottavasta peiteoperaatiosta nousi The New York Timesin bestseller-listalle.

Tiedä, tunne, tahdo – rohkene ratkaista ongelmat.

Tuntuuko sinustakin, että Suomi on hiipumassa – ei rysähtäen, vaan pikkuhiljaa periksi antaen? Startup-sijoittaja ja teknologiavisionääri tarjoavat vastalääkettä maamme ongelmiin ja niiden monissa herättämiin avuttomuuden tunteisiin.

Nuorten syrjäytyminen ja mielenterveys, hoitajapula, teknologiapelko, yksinäisyys ja tulevaisuuden epävarmuus – nämä eivät ole yksittäisiä huolia. Ne ovat yhteiskunnan säröjä, joita ei voi jättää huomiotta. Tulevaisuus ei pelota meitä siksi, että se on tuntematon – vaan koska se tuntuu väistämättömältä. Jotain on rikki. Ja se pitää korjata.

Inka Mero ja Tero Ojanperä kääntävät kirjassaan katseensa Suomen keskeisiin ongelmiin ja osoittavat, että ne ovat ratkaistavissa. Poikien syrjäytyminen voidaan pysäyttää. Harmaa vallankumous luo talouskasvua. Algoritmien ei tarvitse hallita meitä, vaan voimme käyttää niitä hyvään. Osaamisen bioreaktorina Suomi nousee takaisin Pohjolan tiikeriksi.

Kirjan seitsemän lukua eivät tyydy kuvaamaan sitä, mikä ei toimi – ne haastavat koko nykytilan, houkuttelevat tarkastelemaan ongelmia uudella radikaalilla tavalla ja siirtymään valittamisesta ratkaisemiseen, sekä yhteiskunnassa että jokaisen omassa elämässä.

Inka Mero on tulevaisuuden tekijä, syväteknologiaan erikoistunut kasvuyrityssijoittaja ja äiti, joka on omassa arjessaan huolissaan nuorten tulevaisuudesta ja startup -urallaan nähnyt, miten unelmat joko toteutuvat tai murenevat.

Teknologiavisionääri Tero Ojanperä on kokenut Nokian kasvun ja romahduksen sisältä, rakentanut Suomen menestyneimmän tekoäly-yrityksen Siloa AI:n ja opettaa nykyisin TikTokissa tekoälyä selkokielellä nuorille.

Kuka tahansa voi jäädä koukkuun.

Koukussa peukkuun vie lukijansa pääkaupunkiseudun huumeiden käyttäjien arkeen tavalla, jota ei ole ennen tehty.

Janne Huuskonen ja Miro Hilden seurasivat narkomaanien elämää vuoden ajan ja tuovat nyt heidän maailmansa lukijan nähtäväksi. Me saamme kokea yhdessä käyttäjien kanssa kylmän petoksen, syvän yksinäisyyden, armottoman koukun sekä siellä täällä pilkahtavan lämmön ja ystävyyden.

Koukussa peukkuun kertoo niin huumausaineiden markkinamekanismeista ja addiktion logiikasta kuin yhteiskunnan toimista ongelman ratkaisemiseksi. Kirja kertoo ajasta, kun peukku alkoi yleistyä Suomessa ja säikäytti käyttäjätkin.

Janne Huuskonen (s. 1975) on palkittu toimittaja ja kirjailija, joka on julkaissut aiemmin muun muassa tietokirjan Kultainen vasikka – Järjestäytynyt rikollisuus Suomessa (Mikko Gustafssonin kanssa) ja romaanin Täydellinen päivä. Huuskonen on Hildenin isä.

Miro Hilden (s. 1999) on helsinkiläinen journalistisesta kuvasta kiinnostunut valokuvaaja. Hildenin molemmat vanhemmat ovat käyttäneet huumeita, mutta hän ei ole koskaan nähnyt sitä itse. Hildenin katse käyttäviin on utelias ja peloton.

Palkkamurha, josta koko Suomi puhui.

Ruotsinturkkilainen Volkan Ünsal murhataan Suomessa, ja jälkeen päin selviää, että hänen palkkamurhaansa kytkeytyvät niin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio kuin rikollispomo Keijo Vilhunen.

Neljä rikollista juhlii vuosaarelaisessa asunnossa vuonna 2003. Kolme heistä poistuu elävänä yön pimeyteen, mutta Volkan Ünsal katoaa jättäen jälkeensä vain pari veritippaa. Vain hetkeä myöhemmin poliisi saa vihjesoiton. Mystinen soittaja kertoo murhasta ja osaa nimetä tekijät. Murhatutkinta alkaa jo ennen kuin kukaan ehtii kaivata uhria. Tekijät tuomitaan palkkamurhasta, mutta rikostutkinnan oudot piirteet jäävät kalvamaan. Miten poliisi pääsi murhaajien jäljille niin pian? Vanha tapaus päätyy uudelleen tutkintaan ja rikostutkija Jari Veijalaisen pöydälle. Tutkintaryhmälle paljastuu hämmästyttäviä tietoja, jotka eivät koskaan tavoittaneet alkuperäisiä murhatutkijoita. Nyt Veijalainen uskoo tietävänsä, kuka soitti mystisen vihjepuhelun ja missä on Volkan Ünsalin ruumis.

Jari Veijalainen on eläkkeellä oleva keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli, joka on aiemmin kirjoittanut kirjat Airiston murha (2023) lähes 30 vuoden jälkeen selvinneestä henkirikoksesta ja Someron murha – Kadonneen Milla Arosen tapaus (2024).

Jesse Mäntysalo työskentelee rikostoimittajana Yle Uutisissa. Mäntysalo on aiemmin kirjoittanut kirjat Lusu – Rikollispomon kaksoiselämä (2022) ja Kuka murhasi Sirkka-Liisa Valjuksen? (2024).

Mukaansatempaava tietoteos onnen etsimisestä

Ihmiset haluavat jatkuvasti jotakin. Onko nykyihmisen edes mahdollista olla tyytyväinen siihen, mitä hänellä jo on? Halujen taustalla on pyrkimys onnellisuuteen. Mutta jos ihminen saa kaiken mitä haluaa, tuleeko hänestä onnellinen, vai löytyykö seuraava halu heti nurkan takaa? Tietotekniikan avulla luoduissa maailmoissa villeimmätkin toiveet voivat toteutua, mutta tekisikö tämä ihmiset aidosti onnellisiksi? Onko pysyvän onnellisuuden tilan saavuttaminen edes mahdollista?

Halumme tuskin ovat edes omiamme, ainakaan alun perin. Trendit luovat ihmisjoukoille valtavan määrän haluttuja pukeutumistyylejä, uutuusruokia ja jopa ikäpolville tyypillisiä etunimiä. Halut ovat koukuttavia – mutta toisinaan myös ahdistavia.

Emeritusprofessori Timo Airaksisen filosofinen mutta selkeäsanainen teos tutkailee muun muassa näitä kysymyksiä sekä halujen ja tarpeiden eroja.

Timo Airaksinen on Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian emeritusprofessori. Hänen erityisalaansa ovat etiikka sekä yhteiskuntafilosofia, joiden teemoista Airaksinen onkin kirjoittanut useita teoksia. Hän pohtii monimutkaisiakin asioita helposti ymmärrettävän kirjoitusasun voimin.