Top lista: Tositarinat

Hiihtäjälegendan traaginen tarina.

Mika Myllylä on yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista hiihtäjistä. Olympiavoittaja Myllylän elämän nousut ja laskut muodostavat monitasoisen tarinan voittamisesta, kunnianhimoisesta tavoitteellisuudesta, sankaruudesta, epäonnistumisesta ja kärsimyksestä.

Langennut legenda – Mika Myllylä ei ole vain urheilukirja, vaan syvälle yhteiskuntaan kytkeytyvä tarina, jossa käsitellään myös äärimmäisyyksien hintaa, päihderiippuvuutta sekä koko elämänsä hiihdolle omistaneen poikkeusyksilön taistelua pimeyttä vastaan.

Teos paljastaa paljon uutta Myllylän kipupisteistä ja valinnoista. Se auttaa ymmärtämään, miksi häpeä ja riittämättömyyden tunne kalvoivat hänen herkkää persoonaansa jo ennen menestysvuosia – ja miksi hän turvautui dopingin käyttöön 1990-luvulla. Myllylä tunnettiin ääripäiden ihmisenä, joka sieti äärimmäistä tuskaa maailman ykköshiihtäjän titteliä tavoitellessaan mutta joka ei lopulta ollut valmis tähteyden tuomiin inhimillisiin haasteisiin ja paineisiin. Dopingkäry Lahden MM-kisoissa 2001 viilsi parantumattoman haavan Myllylän itsetuntoon, mutta todellisuudessa hänen päihderiippuvuutensa oli havaittu jo uran aikana. Edes uskoontulo ei pelastanut sankaria, joka kuoli kesällä 2011, vain 41-vuotiaana.

Mika Myllylä voitti olympiakullan mutta hävisi taistelun itsensä kanssa. Hän kuoli häpeään.

Marko Lempinen (s. 1974) on kokenut ja palkittu toimittaja-kirjailija. Hän on aiemmin kirjoittanut useita tietokirjoja, muun muassa menestysteoksen Läpi helvetin – Marko Jantusen tarina (Otava, 2016).

"Thaimaassa näkee kilometrin päähän, kuka on istunut linnassa. Se on ihan oma maailmansa."

Tarina suomalaisnuorukaisesta, joka sotkeutui huumekauppaan ja joutui vuosiksi telkien taakse maassa, jonka vankilat ovat maailman pahamaineisimpia.

Tomi Långstedt jäi vuonna 2014 Thaimaan Pattayalla kiinni tuhannen ekstaasitabletin hallussapidosta. Kun poliisit tekivät rynnäkön Tomin hotellihuoneeseen, vaihtui yltäkylläinen ja päihdehuuruinen elämä kertaheitolla thaimaalaisten vankiloiden täysin epäinhimillisiin oloihin. Tomi vietti lukemattomia unettomia öitä selleissä, joissa likaisella lattialla lojui päällekkäin satoja vankeja, ja todisti vierestä pahoinpitelyitä, itsemurhia ja raiskauksia. Hän joutui selviytymään olosuhteissa, joissa väkivallan ja vakavien sairauksien uhka oli jatkuvasti läsnä ja joissa pärjätäkseen oli toisinaan itsekin turvauduttava äärimmäisiin keinoihin.

Tomi Långstedt on koulutukseltaan lähihoitaja ja työskentelee nykyään mielenterveys- ja päihdealalla. Tomi toivoo, että hänen tarinansa auttaisi edes yhtä ihmistä välttämään rikollisen elämän.

Kati Pukki on vapaa kirjoittaja, toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoittaa työkseen muun muassa podcast-käsikirjoituksia ja sisältöjä yrityksille sekä medioille. Vankina Thaimaassa on hänen toinen tietokirjansa.

Tyhmyydestä rangaistaan

Immun ja Kentsun Krimisarkisto: Parhaat rikosmokat pureutuu vähemmän tunnettuihin mutta ehdottomasti hölmöimpiin suomalaisiin rikostapauksiin.

Suomen rikoshistoriassa on monia rikoksia, joiden suunnittelua ja toteutusta voisi rikollisesta näkökulmasta luonnehtia mestarillisiksi. Tämä kirja ei kuitenkaan kerro niistä vaan aivan toisella tavalla ällistyttävistä rikoksista.

Krimisarkisto – Parhaat rikosmokat -kirjassa ex-konna Mika ”Immu” Ilmén ja ex-poliisi Kenneth ”Kentsu” Eriksson kertovat Suomen rikoshistorian hölmöimmistä ja eniten pieleen menneistä rikoksista. Kirjasta muun muassa selviää, mitä voi käydä, kun haulikko ei ole varmistettuna ryöstökeikalla tai pakoauton kuljettaja ei ole aivan selvin päin ja miksi kannattaisi tarkistaa, millaisia aineita aikoo peräsuolessaan salakuljettaa.

Kenneth Eriksson (s. 1960) aloitti Helsingin poliisissa vuonna 1982. Hän työskenteli aseellisten ryöstöjen, kiristysten, jengirikosten sekä paritus- ja ihmiskaupan rikostutkijana. Häneltä on julkaistu aiemmin kaksi tietokirjaa.

Mika Ilmén (s. 1971) on entinen moottoripyöräkerholainen, kuntosali- ja portsariyrittäjä sekä vapaaottelija-ammattilainen. Krimisarkisto: Parhaat rikosmokat on hänen neljäs tietokirjansa.

Arkussa tai vankilassa, siinä olivat Tony Tiikasen vaihtoehdot ennen kuin hän päätyi muukalaislegioonaan.

Raadollisen rehellinen tarina huumeiden ja rikosten huuruisessa maailmassa eläneestä nuoresta miehestä, jonka elämän muukalaislegioona pelasti.

Kautta historian kymmenet tuhannet Ranskan muukalaislegioonaan päätyneistä sotilaista ovat etsineet paikkaansa maailmassa. Kun elämän muut ovet ovat sulkeutuneet, muukalaislegioonan portti on avautunut. Niin myös Tiikaselle, jolle muukalaislegioona oli viimeinen oljenkorsi, johon tarttua.

Nuori mies, jonka palveluksia Suomen armeija ei koskaan halunnut, löysi paikkansa maailmasta vasta ammattisotilaana muukalaislegioonan riveistä. Vaikka legioona pelasti Tiikasen elämän ja auttoi näkemään, että elämällä on muutakin annettavaa kuin vain huumeet ja rötöstely, yhdeksän palvelusvuoden jälkeen hänellä on uusi suunnitelma elämäänsä varten.

Tony Tiikanen on entinen Ranskan muukalaislegioonan kersantti, joka jätti eliittisotilasyksikön keväällä 2024 yhdeksän palvelusvuoden jälkeen.

Teemu Potapoff on kirjailija ja toimittaja, joka on sotilasarvoltaan reservin alikersantti.

Koukuttavia rikosjuttuja palkitun podcastin tekijältä.

Miten kiduttajatappajana tunnettu sarjamurhaaja onnistui nimettömänä retostelemaan teoillaan medialle ja poliisille vuosikymmenten ajan jäämättä kiinni? Miksi vuonna 1951 vilkkaalta paikalta kadonnutta 10-vuotiasta Beverly Pottsia ei ole löydetty, vaikka poliisi on saanut tapauksesta uusia vihjeitä näihin päiviin asti? Sekaantuiko arvostettu syyttäjä Ray Gricar työssään johonkin, mikä vaati lopulta hänen ja toisen syyttäjän hengen?

Suomalaisten rikospodcastien suunnannäyttäjä selvittää järkyttävien ja mystisten murhien ja katoamisten taustoja, yksityiskohtia ja seurauksia. Kirjan tapauksia ei ole käsitelty Laaksosen podcastissa.

Kun 19-vuotias Sarah huomaa lehdessä ilmoituksen työpaikasta hollantilaisessa päiväkodissa, hän päättää tarttua tilaisuuteen. Hän pakkaa matkalaukkunsa ja jättää kotikaupunkinsa sekä lapsuutensa traumaattiset muistot taakseen.

Mutta kaikki romahtaa, kun Sarah saapuu Amsterdamiin. Mitään päiväkotia tai työpaikkaa ei ole olemassakaan. Sen sijaan Sarah joutuu ihmiskaupan uhriksi. Hänet pakotetaan käyttämään kokaiinia ja kannabista, ja hän tekee seksityötä aseella uhattuna Amsterdamin punaisten lyhtyjen alueella. Sarah pelkää parittajiaan eikä pääse pakoon. Kuluu lähes vuosi, ennen kuin Sarah uskaltaa ryhtyä taistoon pelastaakseen itsensä.

Seksiorja on Sarah Forsythin tositarina.

Tiukka raportti Suomen uuden järjestäytyneen rikollisuuden ytimestä.

Olemmeko valmiita kohtaamaan kartellitason huumerikollisuuden? Entä lapsimurhaajat?

Suomen rikollinen jengimaailma elää suurinta murrosta sitten 1990-luvun.

Vanhojen liivijengien valta hiipuu, kun niiden jäsenkunta ikääntyy. Tilalle astuu uusi sukupolvi, joka nahkaliivien sijaan pukee ylleen kalliit designer-vaatteet. Uusilla verkostoilla on uudet normit. Omia etuja puolustetaan keinoja kaihtamatta.

Samaan aikaan teknologian ja logistiikan kehitys mullistaa huumemarkkinat. Kokaiini virtaa maahan ja kartellit haluavat osansa.

Suomeen asettuneet tarkkailijat analysoivat rikollista kenttää kuin yritysmaailmaa ja rekrytoivat syrjään jääneitä nuoria miehiä. Yhä nuoremmat jäävät koukkuun elämäntapaan, josta kukaan ei selviä voittajana.

Mandem piirtää kuvan siitä, miten tähän on tultu ja mitä kohti ollaan menossa. Riskit yhteiskunnalle ovat valtavat, jos kehityskulkuja ei ymmärretä. Kirjassa äänessä ovat niin jengirikollisuuden toimijat kuin he, jotka torjuvat rikollisuutta ja ehkäisevät haittoja.

Max Mesa (s. 1984) on entinen rikollinen, joka tätä kirjaa kirjoitettaessa suorittaa yhä viimeisintä pitkää rangaistustaan. Mandem on hänen esikoisteoksensa.

Rami Mäkinen (s. 1971) on arvostettu rikoskirjailija ja journalisti. Hänen aiempia tietokirjojaan ovat Katiska, Verikosto ja Oikeusmurha.

Kunniapaikalla asunnossa olivat pienet kengät. Ne olivat kuuluneet Lailan lapsena kuolleelle pojalle. Kengille oli raivattu kuin muistojen alttariksi tila muutoin täynnä tavaraa rönsyilevän lipaston päälle. Laila pysähtyi usein kenkien viereen niitä katsomaan. Ennen lähtöä Laila pyyhkäisi kädellään pölyt kengistä ja siveli niitä. Sitten hän laittoi kengät hitaasti takaisin paikoilleen. Hetki oli aina juhlallinen ja nosti kyyneleet silmiini.

Osasto 6 on kirja ihmisistä. Suljetulla osastolla työskentelystä voi syntyä mielikuvia pehmustetuista kopeista ja potilaista, joiden hoito on lähinnä kaukaisuuteen eksyneen katseen tavoittelua, hajanaisten lauseiden yhdistelyä ja vahvojen lääkkeiden annostelua. Deadline Kustannuksen tuore kirjailija Raija-Leena Rekilä kuitenkin kumoaa nämä mielikuvat esikoiskirjassaan täysin. Psyykkisesti sairaiden kanssa työskennellessä ammatillinen osaaminen on ehkä tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on myötätunto ja kyky kohdata potilaat persoonana, ei mauttomana ja hajuttomana hoitajana. Kaksi vuosikymmentä suljetulla elää Rekilän mielessä aikana, jona hän on kokenut potilaiden kanssa elämän ilot ja surut, ollut saatanan lähettiläs ja pikkulintu. Joskus potilaiden räväkkyys on nolottanut, toisinaan potilaat ovat häpeilleet hänen seuraansa julkisilla paikoilla. Rekilä tietää, että itsepäisesti sulkeutunut potilas voidaan saada avautumaan vaikka lempeästi hiuksia harjaamalla. Mutta kuinka kieltäydytään kosinnasta pimeän osaston käytävillä?

Itä-Helsingin amfetamiinikauppa, velanperijät ja häikäilemätön ryöstösarja pitivät poliisin ammatti- ja taparikollisten seurantaan erikoistuneen Atari-ryhmän kiireisenä.

Rikostutkinta käynnisti tapahtumaketjun, jota oli vaikea pysäyttää. Mafiatyylinen kidutus oli vasta alkua, ja rikollisten jäljiltä jäi kateisiin suuri summa käteistä.

Kirja on tositarina, joka tarkastelee kymmenen vuoden ajanjaksoa 1990-luvun Helsingin alamaailmasta. Ataripoliisit hankkivat tietoja vinkkimiehiltään, ja yhden kovan luokan tekijän nimi nousi yhä uudestaan esiin eri tutkinnoissa. Näytti, että poliisi on aina askeleen nopealiikkeisiä gangstereita jäljessä.

Poliisien harmaalla alueella liikkuneet tutkintamenetelmät saivat lopulta kiinni jääneen päätekijän katkeroitumaan pahasti. Yhteiskunta saisi maksaa takaisin tekemänsä vääryydet.

Kertomus kiertyy rikosten arkkitehtinä toimineen päähenkilön ja tämän lähimpien ihmisten ympärille. Kirja perustuu yksityiskohtaiseen haastattelumateriaaliin alamaailman toimijoilta ja muilta lähteiltä noiden vuosien ajalta.

Pahan arkkitehdit on kylmäävä tositarina 1990-luvun ammattimaisesta rikollisuudesta.

Janne Tranberg (s. 1974) on entinen ammattirikollinen ja nykyinen menestyskirjailija. Tämä on hänen viides kirjansa.

Rami Mäkinen (s. 1971) on kokenut rikostoimittaja ja -kirjailija.

Menestyskirjojen dekkarikeikat teemakirjoina bonuskeikkojen kera! Kolmen kirjan sarjaan on koottu erikseen uskottomuuskeikat, rikostutkintakeikat ja vakuutuspetokset, sekä lisää uutta asiaa yksityisetsivän toimintamalleista keikoilla. Jokaisessa kirjassa on pari uutta keikkaa teemakohtaisesti.

Ajauduin aikanaan vahingossa tekemään yksityisetsivän töitä, joiden puitteissa selvitettiin aviorikoksia, vakuutuspetoksia, varkauksia ja yritysten henkilöstön tekemiä petoksia. Koulutusta tai aiempaa kokemusta tähänkään työhön ei ollut ja sen kyllä usein keikalla huomasi.

Vaikka selvitimme rikoksia ja parisuhteiden epäselvyyksiä, menetelmämme ottaa selvää asioista olivat usein rikollisia. Esiinnyimme poliisina, uhkailimme kohdehenkilöitä ja menimme omin päin yrityksiin sekä koteihin, jotta saimme asiakkaalle parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tärkeintä oli selvittää tapaus, keinoja kaihtamatta. Vastoinkäymisiä riitti ja työn hohdokkuuskin kirjasta selvinnee. Kirjasarjan vakuutuspetoskirjassa kerron myös pieleen menneitä tapauksia, joissa vähäinen kokemuksemme tuli kintuille.

Mukavia kuunteluhetkiä!

Paparazzi Hörköllä oli

oikea viihdetoimittajan unelmapäivä Turussa, kun ensin oikeuteen marssi Anneli

Auer ja ex-mies Jens Kukka.

Sitten leivättömän

pöydän ääreen astelivat Mikko Koivu, Helena ja Natalie.

Paparazzi kertoo sisäpiiritietoja

Koivujen oudosta rikoskeissistä.

Mukana menossa myös

kiihkeästi suuteleva Hjallis Harkimo.

Enbuske &paparazzi

Hörkön viihdekatsaus on Suomen ainoa OIKEASTI mielenkiintoinenviihdeteos.

Kun muut

kertovatvirallisen tarinan, niin me kerromme mistä he vaikenevat ja paljastamme

mitäoikeasti tapahtui.

Panu Hörkkö on

Suomenpelätyin paparazzi, joka on paljastanut julkkisten sekoiluja jo 20 vuoden

ajan.Tuhansien julkkistarinoiden Hörkkö kertoo miten kuumimmat skuupit

javiihdeilmiöt syntyivät.

Tuomas Enbuske

onnokkela ja teräväkielinen kirjailija-toimittaja, jonka salaisiin

paheisiinkuuluu viihteen suurkulutus. Julkkismaailmassa vuosia porskuttanut

Tuomas tekeeviiltäviä analyysejä viihdemaailman tähdistä julkkiksen silmin.

Ja mikä parasta -näitä

äänikirjoja voi kuunnella myös salaa!

Kuvaus suomalaisen ex-poliisin elämästä ja matkasta kohti maailman julmimman kartellin raunioita.

”Mitä enemmän perehdyin Pablo Escobariin, sitä suuremman osan se valtasi elämästäni. Joka hetki minä, kyröskoskelainen mies, olin tietämättäni lähempänä Medelliniä.”

Vaiheikkaassa kirjassa käydään läpi niin perinteistä poliisin arkea kuin vankiaikaa Kylmäkosken, Vaasan sekä Vilppulan vankiloissa. Huikea tarina pitää sisällään värikkäitä vaiheita Suomessa, Medellinissä ja Espanjan aurinkorannikolla.

Perkonmäki ei kiertele vaan avaa erikoisen elämänkaarensa vaiheita avoimesti käyden läpi sekä tunnemyrskyjään että hurjia kohtaamisia matkan varrelta.

Kirjan läpi kulkevat kuvat Perkonmäen omista arkistoista toimivat todistusaineistona uskomattomassa tarinassa.

Jani Mikael Perkonmäki (s. 1976) on ex-poliisi, jonka elämäntarina on vähintäänkin värikäs. Perkonmäki on vaikuttanut myös urheilumaailmassa ja paikallispolitiikassa sekä toiminut erilaisissa liiketoimissa ympäri maailmaa.

Kaunistelematon lapsuuskuvaus pääkaupunkiseudun lähiöistä.

Tervetuloa hyvinvointivaltion pimeälle puolelle. Käynnissä on viinan ja aineiden vauhdittama armoton sekoilu, jonka keskellä pieni Mari Johanna elää lapsuuttaan.

”Mun faija veti viinaa ja mutsi veti kamaa. Meno oli sen mukast, yhtä v*tun kaaosta. Kotona venas tyhjä jääkaappi, oven takana hakkas vihane naapuri tai poliisi. Välil heilu nyrkit tai veitset. Aina ei pysyny perillä onks mutsi ja faija yhes vai oliks niil taas jo jotkut uudet suhteet menos. Emmä tiiä, tieskö ne itekkää.

Sit ku mä oli täyttäny 13, mut kaapattii lastenkotiin. Pikkuhiljaa mä aloin elää mun omaa elämää, kerää itteeni kasaan. Päätin et mun tulevat skidit ei tuu elää samanlaista lapsuutta ku mä.”

Mari Johanna Hauta-ahon kuvaus lapsuudestaan on paitsi koskettava tositarina myös tärkeä yhteiskunnallinen puheenvuoro elämänpiiristä, joka jäänyt suurimmalle osalle suomalaisista näkymättömäksi.

Mari Johanna Hauta-aho (s. 1987) on vantaalainen rap-artisti, joka on aiemmin käsitellyt lapsuuttaan Ghettosuperstara-albumillaan (2022). Hän on pystynyt tarjoamaan omille lapsilleen hyvin toisenlaisen perhemallin kuin minkä itse sai.

Nainen suomalaisen huumekaupan huipulla.

Väkivaltainen lapsuus kasvattaa Ellasta aikuisen, joka ei pelkää mitään – paitsi huumeiden loppumista.

Kun oma elämä on kiinni amfetamiinin riittävyydestä, ihminen voi päätyä hankkimaan sitä enemmän kuin omiin tarpeisiinsa.

Tie vie Ellan syvälle rikollisuuteen ja nostaa hänet yhdeksi harvoista naisista suomalaisen huumekaupan hierarkian huipulla.

Kirjassa Ella kertoo elämästään miesten maailmassa: selviytymisestä ja peloista mutta myös voimasta ja valinnoista, jotka lopulta muuttivat kaiken.

Ella Tobin – Amfetamiinikauppias on poikkeuksellinen ja pysäyttävä kertomus suomalaisen huumemaailman varjoista.

Mia Jussinniemi on rikostoimittaja ja tietokirjailija, joka on toimittanut myös tv-dokumentteja. Jussinniemi on tunnettu muun muassa huippusuositusta äänikirjasarjasta Kasvoton kohtaaminen. Jussinniemen tarinankerrontaa on kehuttu, ja hänen tyylinsä tuoda lukija lähelle tapahtumia on ainutlaatuista.

Nyt sä ammut joko ittes, tai sitte sä ammut mut”, Sepe käski sitä juippia ja mä näin, miten se oli ihan kusessa.

Totta kai Boarsin tyyppi tiesi, että jos se ampuu Sepen tai edes kohottaa asetta, niin mä ammun sen. Pakkohan mun olisi ollut ampuu.

Mä seisoin ihan siinä vieressä nahkahanskat käsissä, ja toisessa handussa oli kakskakkonen.

Torsti Johannes ”Tora” Korpela vietti rankan lapsuuden lastenkodissa, osti ensimmäisen ampuma-aseensa 16-vuotiaana, ja parikymppisenä hänet kutsuttiin liivijengi Cannonball MC:n jäseneksi. Kahdessakymmenessä vuodessa Korpela nousi jengin hierarkiassa huipulle saakka. Hän oli myös ainoita ihmisiä, joita kerhon perustaja ja presidentti Jari ”Jartsa” Uotila päästi lähelleen ja jolle hän kertoi taustastaan ja yksityisasioistaan.

Tässä kirjassa Korpela kertoo avoimesti elämästään Cannonballissa, sen jäsenistä sekä tekemistään rikoksista, joista hän istui 4,5 vuotta Riihimäen vankilassa. Rajuissa ja totuudenmukaisissa tarinoissaan Korpela myös romuttaa Cannonballiin liittyviä myyttejä, eikä kiistä sitäkään, että monilla hänen teoillaan on ollut ikäviä ja anteeksiantamattomia seurauksia.

Korpela oli Cannonball MC:n jäsen loppuun saakka, kun se lakkautettiin oikeuden päätöksellä vuonna 2022.

Kirjan toinen kirjoittaja, Sami Lotila, on useita menestyskirjoja kirjoittanut ja toimittanut tietokirjailija ja toimittaja.

Rikollisen hauska tositarina miehestä, joka toi kokaiinin Suomeen.

Helsinki, 1990-luvun loppu. Lama hellittää, yöelämä käy kuumana ja klubeille virtaa uutta luksushuumetta: kokaiinia. Sitä ei tuo maahan salamyhkäinen huumekartelli, vaan nuori ja nälkäinen kokki. Hän etsii oikotietä onneen jauheella, jota ei todellakaan löydy

Stockan Herkusta.

Hän diilaa Helsingin eliitille. Hän saa trendibaarin oksentamaan ja showpainijan kimppuunsa. Rahansa hän sulloo pakastimeen. Kun soppaan sekoittuvat itämafia ja moottoripyöräjengit, alkaa kylmä käteinen poltella kämmenessä. Rikollispiireissä keneenkään ei voi luottaa. Ei edes itseensä. Tunareita riittää enemmän kuin TV2:n vanhoissa sketsisarjoissa. Tämän kirjan luettuasi

ymmärrät, miten alamaailmassa pärjää – ja miksi et halua mukaan.

Tämä ei ole rikosromaani. Tämä on totta. Niin totta kuin vain valehtelun, salaamisen ja harhauttamisen ammattilainen osaa kertoa.

Kaikkia ei voi koskaan pelastaa.

Ensihoitaja Juuso Laitinen käy läpi uransa syvimmin mieleen jääneitä tapauksia muistelmateoksessaan Elämä käsissä.

Itsemurhaa yrittäneitä, liikenneonnettomuuksien uhreja, psykootikkoja, synnyttäviä naisia, elämää ja kuolemaa. Sellaista on apua tarvitsevan luokse ensimmäiseksi kiirehtivän Juuso Laitisen päivätyö.

Laitisen työ ensihoitajana on raskasta mutta silti hän ei vaihtaisi alaa: monen surullisesti päättyvän tehtävän lisäksi hän kokee myös suunnatonta onnistumisen iloa, kun hän hoitamalla työnsä hyvin saa pelastettua ihmishenkiä. Laitisen tarina osoittaa kuitenkin myös, että joskus työn tuoma henkinen taakka voi käydä liian raskaaksi.

Kaksikymmentä vuotta ensihoidossa työskennellyt Juuso Laitinen kertoo Elämä käsissä -kirjassaan mieleen jääneimmistä tehtävistään pitkän uransa ajalta. Ne osoittavat, miten tärkeää työtä terveydenhuollon ammattilaiset tekevät ja miten sattumanvaraista elämä usein on.

Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Juuso Laitinen (s. 1988) asuu Tampereella kahden lapsensa kanssa. Vapaa-aikanaan hän käy kuntosalilla, kalastaa ja ajaa moottoripyörällä. Elämä käsissä on hänen ensimmäinen kirjansa.

Mervi odotti esikoistaan, kun äitiysneuvolan tarkastuksessa hänen verestään löytyi hi-viruksen vasta-aineita. Sairaus oli jo pitkällä, ja Mervi oli kuolemassa aidsiin. Se oli täydellinen sokki.

Hiviin liittyy edelleen epätietoisuutta ja häpeää, jota ei pitäisi olla. Positiivinen on rohkea tarina hämeenlinnalaisen äidin ja hi-viruksen kohtaamisesta sekä taistelusta leimaavia asenteita vastaan.

Mirkka Torikka on Jyväskylässä asuva kirjailija ja toimittaja. Hän tapasi Mervin 2014 hiv-aiheisen anonyymin haastattelun yhteydessä. Tuolloin Mervi sanoi, että haluaa Mirkan kertovan tarinansa, jos joskus olisi siihen valmis omilla kasvoillaan ja omalla nimellään. Nyt hän on.

Paulina tapasi 22-vuotiaana unelmiensa miehen, Jimin. Jim oli voimakas, karismaattinen ja valmis perustamaan perheen. Kaunis rakkaussuhde muuttui kuitenkin uhkailun, väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön värittämäksi arjeksi. Jim teki Pauliinasta seksiorjan, jota myi vieraille miehille, jotka saivat tehdä hänelle mitä halusivat. Lopulta Paulina ei nähnyt muuta ratkaisua kuin tappaa itsensä. Sitä ennen hän huomasi kuitenkin olevansa raskaana ja onnistui pakenemaan. Tämä on tositarina Paulinan läpikäymästä helvetistä.

Leena Kiviharju (1948–2021) eli epätavallisen elämän tien päällä. Laukku-Leenaksi kutsuttu naiskulkuri kulki kymmenine laukkuineen ympäri Suomea kävellen tai liftaten. Hän lähti liikkeelle vuonna 2002 ja asui kesät ja talvet taivasalla. Hänen leiripaikkojaan olivat huoltoasemien lähistöt ja teiden pientareet. Vaikka hänelle tarjottiin apua ja asuntoa, hän pysyi lähes elämänsä loppuun asti kodittomana.

Yksinäinen naiskulkuri herätti aina huomiota siellä, missä liikkui. Mistä hän tuli ja minne meni? Mitä hän laukuissaan kuljetti? Miksi hän lähti taipaleelleen? Salaperäisen kulkijan matkanteko kiinnosti ihmisiä, mutta itse hän pysyi vaitonaisena elämänsä vaiheista.

Päivi Ketolaisen koostama teos perustuu Leena Kiviharjun ainutlaatuisiin matkapäiväkirjoihin ja tuo selkoa Laukku-Leenan matkantekoon pitkin Suomen maanteitä.