Top lista: Yhteiskunta ja politiikka

Kymmenen vuotta brasilialaisessa vankilassa.

”Nuorena kundina Helsingissä otin tavoitteeksi, että minusta tulee kovan luokan kansainvälinen huumekauppias. Niin minusta tulikin. Maksoin siitä kovan hinnan.”

28-vuotias Toni ”Gringo” Hakala tuomittiin syyskuussa 2008 kahdenkymmenen vuoden vankeuteen. Keskenään sotivat rikollisjengit hallitsivat vankilaa, ja vartijat olivat vielä vaarallisempia. Nyt Tonin piti sopeutua vankilan julmaan arkeen ja selviytyä jotenkin hengissä.

Toni mietti tietään, joka oli johtanut Helsingin kaduilta ja yökerhoista Thaimaan Koh Taon paratiisisaaren kautta Brasiliaan. Pilven polttelusta sen kasvattamiseen, väkivaltaisesta jengimaailmasta kokaiinin kansainväliseen tukkukauppaan ja huumeterrorismiin.

Vankilan pimeydessä Toni näki kuitenkin valon ja huomasi universumin johdatuksen elämässään.

Tässä Gringo-trilogian ensimmäisessä osassa kerrotaan, miten Toni päätyi Brasiliaan, miten kansainvälinen huumekauppa toimi ja mitä brasilialaisessa vankilassa selviytyminen vaati. Keväällä 2027 ilmestyvässä toisessa osassa Murtumaton mieli avataan muun muassa oikeusjuttua, jonka tuloksena Toni päätyi vankilaan.

Toni Hakala istui lähes kymmenen vuotta brasilialaisissa vankiloissa tuomittuna murhasta, jota hän ei ole tunnustanut. Sen jälkeen hän eli ilman passia ehdonalaisessa elokuuhun 2025 saakka ja on elättänyt itsensä kamppailu-urheilulla, vaikka ammattirikollisuus kutsui takaisin vanhaan elämäntyyliin.

Tapani Bagge on kirjailija, joka tunnetaan muun muassa rikosromaaneistaan ja on tehnyt Jari Eklundin kanssa kirjat Prosenttimies ja Prosenttimiehen paluu.

Se mitä ennen pidetiin narsismina on nykyään normi.

Liisa Keltikangas-Järvisen tärkeä puheenvuoro kuvaa nykyistä, itsekeskeistä elämäntapaamme, näyttää sen vahingollisuuden, ja ohjaa pohtimaan mitä asialle voi tehdä.

Elämä kiertyy nykyisin vahvasti yksilön itsensä ympärille: Ihmisen pitää olla kiinnostunut ensisijaisesti omasta itsestään. Hänen velvollisuutensa on tuoda itseään esille ja kerätä tykkäyksiä. Menestys on vain omasta itsestään kiinni – ja niin on myös menestymättömyys.

Monia nykyajan hyveistä pidettiin ennen narsismin tunnuspiirteinä. Kun tavallinen ihminen yrittää pärjätä vallitsevien yltiöyksilöllisyyttä suosivien ihanteiden mukaan, hän alkaa voida huonosti. Suurimpina kärsijöinä ovat nuoret, joiden mielenterveyden haasteet ovat räjähtäneet käsiin. Samaan aikaan julkisen tilan on täyttänyt toistensa päälle huutavien riitapukarien kuoro, mikä on tehnyt yhteistyöstä vaikeaa. Kuinka tässä näin kävi?

Kirjassaan Keltikangas-Järvinen avaa minäkeskeistä elämäntapaamme ja sen syitä, kertoo sen moninaisista ja yllättävistäkin vaikutuksista ja näyttää askelmerkit kohti terveempää kulttuuria.

Psykologian professori (em.) Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja yksi luetuimmista tietokirjailijoistamme. Hän on rohkeasti argumentoinut vallitsevaa ilmapiiriä vastaan aina, kun tieteellinen tutkimus on antanut siihen aihetta. Keltikangas-Järvinen on käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, sosiaalisuutta ja temperamentin vaikutuksia muun muassa ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja työelämään.

Vaikuttava tietoteos ravisuttaa ytimiä myöten.

Millaista on sinnitellä päivästä toiseen päihteiden, väkivallan ja rikosten varjostamassa arjessa? Miltä tuntuu elää jatkuvassa selviytymistilassa, pelätä omia vanhempiaan, luokkatovereitaan, seuraavaa päivää? Onko pahoinvoinnin kierteestä ja ylisukupolvisista traumoista mahdollista pyristellä irti?

Stenius on haastatellut tavallisia ihmisiä, joiden elämä on alkanut suistua raiteiltaan jo varhaisessa vaiheessa. Teos antaa äänen heille, jotka tavallisesti jäävät yhteiskunnallisen keskustelun katveeseen. Stenius jakaa myös omakohtaisia, traumaattisia kokemuksiaan, kertoo haavoista, jotka eivät näy mutta tuntuvat.

Stenius on entinen nyrkkisankari, josta tuli kirjailija ja ratkaisukeskeisen terapian opiskelija.

Huippusuositun Särkyneet-teoksen odotettu jatko-osa.

Tositarina tytöstä, jonka ei pitänyt selvitä hengissä.

Huikea ja nopeatempoinen selviytymistarina vie läpi yhteiskunnan ala- ja yläluokkien, pahimmista huumeluukuista aina kalliisiin hotelleihin ja kansainvälisille kisakentille.

Kun nuoren narkomaaniäidin synnytys käynnistyy, kukaan ei usko vauvan selviävän. Kaikkein vähiten vanhemmat itse. Ja kun tyttö kasvaa, hän ei itsekään usko jäävänsä eloon, niin syvälle huumemaailmaan hän – Taru Loikas – ajautuu.

Taru selviää sieltä, mistä kenenkään ei pitäisi selvitä. Avainasemassa ovat ne muutamat ihmiset, jotka viimein pysähtyvät hänen äärelleen ja kohtaavat hänet juuri sellaisena kuin hän on.

Tarina laajenee asiantuntijanäkemysten kautta kuvaamaan päihteiden, ylisukupolvisen trauman ja vaikenemisen kulttuurin vaikutuksia laajemminkin yhteiskunnassamme. Onko kerran narkomaani aina narkomaani vai voiko jokainen saada uuden identiteetin?

Outi Lepistö on inkoolainen kirjailija, jolta on aiemmin ilmestynyt häpeää käsittelevä romaani Muuri, hauraiden ihmiskohtaloiden novellikokoelma Heiveröinen ja muita tarinoita elämästä sekä tosikertomus Vapaana vankilassa – Arin tarina.

Taru Loikas on 40-vuotias sairaanhoitaja, joka työskentelee ensikodissa vauvaperhetyön ohjaajana. Taru harrasti pitkään muodostelmaluistelua ja hänen uransa huipentui vuonna 2005 MM-hopeaan Rockettesin riveissä. Tällä hetkellä Tarun laji on crossfit. Kaiken jälkeen elossa on hänen selviytymistarinansa.

"Thaimaassa näkee kilometrin päähän, kuka on istunut linnassa. Se on ihan oma maailmansa."

Tarina suomalaisnuorukaisesta, joka sotkeutui huumekauppaan ja joutui vuosiksi telkien taakse maassa, jonka vankilat ovat maailman pahamaineisimpia.

Tomi Långstedt jäi vuonna 2014 Thaimaan Pattayalla kiinni tuhannen ekstaasitabletin hallussapidosta. Kun poliisit tekivät rynnäkön Tomin hotellihuoneeseen, vaihtui yltäkylläinen ja päihdehuuruinen elämä kertaheitolla thaimaalaisten vankiloiden täysin epäinhimillisiin oloihin. Tomi vietti lukemattomia unettomia öitä selleissä, joissa likaisella lattialla lojui päällekkäin satoja vankeja, ja todisti vierestä pahoinpitelyitä, itsemurhia ja raiskauksia. Hän joutui selviytymään olosuhteissa, joissa väkivallan ja vakavien sairauksien uhka oli jatkuvasti läsnä ja joissa pärjätäkseen oli toisinaan itsekin turvauduttava äärimmäisiin keinoihin.

Tomi Långstedt on koulutukseltaan lähihoitaja ja työskentelee nykyään mielenterveys- ja päihdealalla. Tomi toivoo, että hänen tarinansa auttaisi edes yhtä ihmistä välttämään rikollisen elämän.

Kati Pukki on vapaa kirjoittaja, toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoittaa työkseen muun muassa podcast-käsikirjoituksia ja sisältöjä yrityksille sekä medioille. Vankina Thaimaassa on hänen toinen tietokirjansa.

Suomen tunnetuimman tuntemattoman sotilaan häpeilemätön tarina.

Sotilasura oli itsestäänselvyys. Puolustusvoimissa arvostettiin tatuoidun nuoren miehen määrätietoisuutta. Itsensä voittaminen ei riittänyt entiselle vapaaottelijalle. Hän halusi olla paras kaikista.

Keväällä 2019 Nico Lingman huomasi olevansa töissä, mutta hänellä ei ollut aavistustakaan, miten oli sinne päätynyt. Pian hän heräsi keskellä risteystä autojen tööttäilyyn. Työpaikkakiusaamisen ja uupumuksen murtama mieli toipui, ja Lingmanista kuoriutui kadettien johtamisen opettaja ja tabuja rikkova sometähti.

Lingman irtisanoutui Puolustusvoimien palveluksesta tammikuussa 2026. Siksi juuri tämä tarina on mahdollista kertoa.

Älä sano mitään ja Kivun valtakunta -teoksista tunnetun, kertovan tietokirjallisuuden mestarin uutuus selvittää oligarkin poikana esiintyneen nuoren miehen kuolemaa.

19-vuotias Zac Brettler menehtyi marraskuussa 2019 hypättyään lontoolaisen luksusasunnon parvekkeelta. Hänen vanhemmilleen selvisi vasta sen jälkeen, että poika oli verkostoitunut kaupungin alamaailmaan ja esiintynyt uusille tuttavilleen venäläisen oligarkin poikana. Zacin kuolemaa edeltäneet tapahtumat asunnossa ovat edelleen selvittämättä, ja omaiset uskovat poliisin pimittävän heiltä tietoja.

Huippujournalisti ja palkittu tietokirjailija Patrick Radden Keefe hahmottelee yhden perheen tragedian taustalle ihmisten ja tapahtumien laajan rihmaston. Esiin kutoutuu mestarillinen, romaanin lailla ahmittava tietokirja. Sen keskiössä kohoaa kuhiseva Lontoo, valtapiirien risteyskohta ja globaalien kehityskulkujen polttopiste jo vuosisatojen ajan.

Kutkuttava tositarina poikkeuksellisesta rikollispomosta ja hänen elämästään

Miten Helsingin ja Cambridgen yliopistoissa opiskelleesta miehestä tuli Pohjoismaiden kovin huumekauppias, joka onnistui jopa pakoilemaan poliisia useita vuosia?

Miika Kortekallio oli vauraan suvun perillinen ja älykäs äärivasemmistolainen, joka tunsi jo nuorena ulkopuolisuutta pienessä maalaiskylässä. Aikuisena hän hylkäsi akateemisen uran ja perintötilan pyörittämisen ryhtyäkseen huumeliigan pomoksi.

Kortekallio oli tyypillisen rikollispomon vastakohta: herkkä, sivistynyt ja väkivallaton. Hän onnistui luomaan 1980- ja 1990-luvuilla kansainvälisen organisaation, joka toi Suomeen ennätysmäärän kannabista. Kielitaitoisesta ja seikkailunhaluisesta Kortekalliosta tuli myyttinen legenda, joka myös nautti saamastaan huomiosta. Vuosia myöhemmin miehen nimi nousi uudelleen otsikoihin hänen vanhan tuttunsa, huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion oikeudenkäynnissä. Mistä oli oikein kyse?

Kirjailija ja käsikirjoittaja Tatiana Elfin perusteellinen teos kertoo Miika Kortekallion tarinan ja piirtää kuvan hänestä osana Suomen huumausainerikollisuushistoriaa ja suomalaista alamaailmaa.

Kenen tahansa on mahdollista muuttaa elämänsä suuntaa ja tulla onnelliseksi. Se vaatii vain rohkeutta vapautua muiden odotuksista.

Psykologian suurnimen Alfred Adlerin teorioihin pohjautuva hittikirja koostuu filosofin ja nuoren miehen välisistä keskusteluista.

Ichiro Kishimi (s. 1956) on japanilaisfilosofi, Fumitake Koga (s. 1973) japanilainen tietokirjailija. Heidän teoksensa on paisunut valtavaksi someilmiöksi, ja sitä on myyty 45 kielialueella yli 10 miljoonaa kappaletta.

Omakohtainen kertomus lapsesta, joka kaapattiin ulkomaille.

Kun Miina Kokoi oli kahdeksan, hän joutui huoltajuuskiistan pelinappulaksi. Onnellinen lapsuus muuttui henkiseksi väkivallaksi, joka kärjistyi lapsikaappaukseksi ja törkeäksi vapaudenriistoksi.

Manipuloitu Miina alkoi pelätä äitiään, joutui ylittämään yksin valtioiden rajoja ja tuli huostaanotetuksi vieraassa maassa. Äidin ja viranomaisten yrityksistä huolimatta isä oli aina askeleen edellä ja piilotteli tytärtään ulkomailla yli vuoden ajan.

Tiivistunnelmainen tositarina käsittelee kansainvälistä lapsikaappausta perusteellisesti ja ennen kaikkea lapsen näkökulmasta. Teos antaa toivoa: vaikeistakin kokemuksista voi selvitä.

Suora elämäntarina naisesta, joka oppi elämään persoonallisuushäiriönsä kanssa. Jo lapsena Patric huomasi muiden välttelevän hänen seuraansa. Oma äitikin pelästyi, kun tytär ei surrut perheen koiran kuolemaa. Patric itse ei ymmärtänyt, miksi lyijykynän survaisu kaverin ohimoon oli väärin. Koulussa hän teeskenteli kuuluakseen joukkoon. Vasta psykologian opiskelijana diagnoosi varmistui. Hoitoa sosiopatiaan ei ole, ei edes toivoa normaalista elämästä. Rakastuminen oli Patricille suuri ilo: jos osaa rakastaa, ei ole hirviö. Maailmanlaajuinen bestseller on vavahduttava mahdollisuus kurkistaa sosiopaatin mieleen – ja yllättyä näkemästään.

Kuinka rikoksesta tulee uutinen

Suomen eturivin toimittajat kertovat mieleenpainuvimmista jutuistaan kirjassa Etusivun rikokset 2.

Etusivun rikokset 2:ssa toimittajat kertovat työstään ja juttujensa aiheina olleista tapauksista, jotka ovat jääneet Suomen rikoshistoriaan. Kirjan aiheina ovat muun muassa Viertolan kouluampuminen, Katiska-huumevyyhti, Piia Ristikankareen mystinen katoaminen ja Suomessa toimineet Neuvostoliiton vakoojat, jotka suojautuivat valehenkilöllisyyksien taakse.

Rikos- ja oikeustoimittajat kertovat, miten he tekivät työtään kriisiuutisoinnissa, miten he pääsivät uutisen alkulähteille, millä tavoin siitä hankittiin tietoja, mitä riskejä jutuntekoon liittyi ja miksi erityisesti juuri tämä tapaus jäi toimittajan mieleen.

Kirjan kirjoittajat ovat Kia Kilpeläinen, Miikka Hujanen, Päivi Hannula, Päivi Happonen, Miika Viljakainen, Tiia Palmén, Asta Tenhunen, Eevi Karvinen, Jatta Lapinkangas, Jesse Mäntysalo, Mari Jäntti, Johanna Mattinen, Erkki Hujanen, Nina Räty, Ville Eklund, Taru Horsma-aho ja Sanni Mattila.

Päivi Happosen ja Tiia Palménin toimittama Etusivun rikokset 2 on vuonna 1988 perustetun Oikeustoimittajat ry:n juhlajulkaisu. Yhdistys toimii ammatillisena yhdyssiteenä Suomen rikos- ja oikeustoimittajille ja sen tarkoituksena on edistää yhteiskunnan läpinäkyvyyttä ja puolustaa journalistien mahdollisuutta tiedonhankintaan.

Päivi Happonen työskentelee Ylen rikos- ja oikeustoimittajana ja on aiemmin julkaissut kaksi dekkaria. Hän on myös Oikeustoimittajat ry:n varapuheenjohtaja.

Tiia Palmén toimii MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkönä ja suositun Rikospaikka-ohjelman juontajana ja toimittajana. Palmén on Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja, ja häneltä on aiemmin julkaistu kaksi tietokirjaa.

Tanskalainen tositarina siitä, kun yksityinen eläintarha paljastuu järjestäytyneen rikollisuuden kehdoksi.

Luulit ehkä, että Netflixin Tiger King oli hurjinta, mitä olet koskaan nähnyt. Eksoottiset eläimet, huumeet, tuliaseet ja palkkamurhat sulautuvat absurdiksi, värikkäiden hahmojen kaaokseksi. Mutta myös Tanskassa on tarina, joka vetää vertoja Joe Exoticille ja hänen mielipuoliselle tiikerivaltakunnalle.

Tämä on tarina Næstvedin eläintarhasta.

Yksityinen eläintarha, jossa todellisuus ylittää mielikuvituksen: matelijoita ja tiikerihyökkäyksiä, murhia ja itsemurhia, skunkkilaboratorio sekä maailma täynnä väkivaltaa, uhkauksia ja äärimmäisen kieroutuneita persoonallisuuksia. Kaikki keskellä sitä, minkä luulimme olevan rauhallinen ja turvallinen Skandinavia.

Sebastian Richelsen vie lukijan maailmaan, jossa valta, eläimet ja ihmiset törmäävät dramaattisimmalla mahdollisella tavalla.

Miten olla minä itseä hylkäämättä ja toisia hukkaamatta?

Miksi tarpeemme olla aitoja ja mukautua toisiin tuntuvat kiskovan meitä eri suuntiin?

Mieti hetkiä, jolloin koet olevasi oma itsesi. Miltä se tuntuu? Mitä hienoja puolia sinussa tulee silloin esille? Ehkä rohkeutta, luovuutta tai viisautta?

Omana itsenä oleminen ei usein ole helppoa. Saatamme nähdä itsemme kapeammin kuin voisimme, esitellä muille version, jonka uskomme kelpaavan, tai paikata epävarmuuttamme suorittamalla. Pohdimme, olemmeko tarpeinemme muille liikaa ja omana itsenämme liian vähän. Mietimme, miten tukeutua toiseen menettämättä itseämme tai miten olla riippumaton kadottamatta yhteyttä. Miten olla aito ja merkityksellinen muille?

Miten olla minä kutsuu tutkimaan itsenä olemisen jännitteitä: aitoutta, tarvitsevuutta ja yhteyttä. Kirja ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan tilaa ja työkaluja ymmärtää paremmin itseä ja muita. Kun opimme elämään jännitteidemme kanssa, meidän ei tarvitse valita, hylkäämmekö itsemme vai toiset.

Minuutemme kauneus voi päästä loistamaan toisten kanssa, ei heistä huolimatta.

Pekka Tölli toimii Mehiläisellä johtavana organisaatiopsykologina. Hän auttaa työkseen yksilöitä, johtoryhmiä ja työyhteisöjä voimaan hyvin ja tekemään itselle ja muille merkityksellisiä asioita. Töllin edellinen, kiitetty teos Minä näen sinut (2024) pureutui arvostuksen psykologian ja nähdyksi tulemisen teemoihin ja nousi myyntimenestykseksi.

Hyytäviä rikostarinoita naisista, jotka tappoivat myrkyttämällä.

Miten luksuselämää New Yorkissa elänyt Viktoria Nasyrova jäi kiinni, vaikka poliisi ei kuunnellut hänen murhayrityksensä uhrin epäilyjä? Miten kävi Erin Pattersonin entisille appivanhemmille, jotka söivät hänen valmistamansa Beef Wellington -aterian? Mikä sai Jessy Kurczewskin tappamaan vakavista terveysongelmista kärsineen ystävänsä?

Vaaralliset naiset -sarja jatkuu tapauksilla, joissa naiset ovat käyttäneet uhreihinsa erilaisia myrkkyjä aina adrenaliinista syanidiin ja hevosten rauhoittavista silmätippoihin. Kia Lappalainen ja Emilia Leinomaa kuvaavat värikkäästi rikosten taustoja ja motiiveja sekä tutkinnan vaiheita.

Peiteoperaatio, joka oli viedä perheen, järjen ja jopa hengen.

Vauhdikas ja toiminnan täyteinen muistelmateos uskomattoman kuuloisesta mutta todellisesta operaatiosta ja poliisin kaksoiselämästä keskellä rikollista eliittiä.

Jay Dobyns soluttautui ensimmäisenä Yhdysvaltojen liittovaltion agenttina Hells Angels -moottoripyöräkerhoon. Hän antautui rooliinsa täydellisesti: ystävystyi niin jengin rivijäsenten kuin eliitinkin kanssa ja kunnioitusta saadakseen uskotteli olevansa kylmäverinen tappaja.

Lähes kaksi vuotta kestänyt kaksoiselämä raastoi Dobynsin perhe-elämää ja minäkuvaa. Enkeleiden joukossa hän huomasi, että myös jokin hänessä itsessään muuttui. Dobyns ymmärsi, ettei kukaan ole pelkästään hyvä tai paha – eivät Enkelit, mutta ei myöskään hän itse.

No Angel – Poliisina liivijengin sisäpiirissä on hätkähdyttävä kuvaus maailmasta täynnä rikollisuutta, vihaa ja väkivaltaa mutta myös vapautta ja veljeyttä.

Pitkän uran ATF:n agenttina tehnyt Jay Dobyns oli ensimmäinen liittovaltion poliisi, joka onnistui soluttautumaan Helvetin enkeleiden sisäpiiriin. Yhdessä bestseller-kirjailija Nils Johnson-Sheltonin kanssa kirjoitettu muistelmateos kuumottavasta peiteoperaatiosta nousi The New York Timesin bestseller-listalle.

8-vuotiaan Donyan isä ja tämän uusi vaimo sieppaavat tytön Ruotsiin. Donyan äiti on eronnut väkivaltaisesta miehestään, mutta isä ei suostu luopumaan lapsestaan. Kun Donya itkee Beirutiin jääneen äitinsä perään, isän uusi vaimo toteaa: "ÄItisi ei halua sinua, hän on kevytkenkäinen nainen. Unohda äitisi!"

Elämästä äitipuolen kanssa tulee helvettiä. Sekä isä että äitipuoli pahoinpitelevät Donyaa. Häntä haukutaan jatkuvasti huoranpenikaksi ja pahoinpitelyistä tulee koko ajan väkivaltaisempia. 15-vuotiaana Donya pakenee ja päätyy isän tappouhkausten jälkeen perhekotiin toiselle paikkakunnalle. Perhekodin isä auttaa Donyaa ottamaan yhteyttä äitiin, jonka luokse Beirutiin Donya lentää. Mutta tyttö ehtii hädin tuskin perille, kun hänet jo siepataan uudestaan. Tällä kertaa sieppaajina toimivat isän sukulaiset. Donya vangitaan setänsä taloon ja häntä pidetään täysin ulkomaailmalta eristyksissä.

Tietokirjallisuuden Finlandialla palkittu, kylmäävä selvitys suomalaisesta ihmiskaupasta

Ulkomaalaiset ihmiskaupan uhrit tekevät pakkotyötä ravintoloissa, siivousfirmoissa, marjatiloilla, rakennustyömailla ja metsissä. Työehdot ovat mielivaltaiset ja kontaktit ympäröivään yhteiskuntaan katkotaan.

Kun poliisi lopettaa rikostutkintoja tai jättää ne pölyttymään, uhreja karkotetaan maasta ja työnantajat pelottelevat todistajat hiljaisiksi, ovat ihmiskauppiaat saaneet jatkaa kannattavaa liiketoimintaansa. Poliitikot ovat katsoneet ilmiötä sormiensa läpi.

Modernin orjuuden on annettu juurtua Suomeen. Hätkähdyttävä kirja kertoo Suomeen muodostuneesta varjoyhteiskunnasta ja oikeusvaltion sokeista pisteistä. Se näyttää, miten lait ja viranomaiskäytännöt ovat mahdollistaneet ulkomaisen työvoiman systemaattisen riiston.

Meidän elintasoamme – edullisia lounaita, halpoja mustikoita, koulujen siisteyttä, kotien rakentamista – ylläpitää suuri joukko hyväksikäytettyjä ihmisiä.

Paavo Teittinen on palkittu tutkiva toimittaja Helsingin Sanomissa.

Keittiöissämme tikittää aikapommi. Ruokavaliomme on mullistunut lyhyessä ajassa, ja saamme nykyään suuren osan ravinnostamme ultraprosessoidusta ruoasta. Hyllyt ovat täynnä teollisesti käsiteltyjä, koukuttaviksi suunniteltuja tuotteita, emmekä vielä hahmota, miten tuhoisasti ne vaikuttavat terveyteemme, yhteiskuntaamme ja planeettaamme.

Lukijoita ympäri maailman tyrmistyttänyt tietokirja osoittaa, että ultraprosessoitu ruoka on keskeinen syy ylipainoon ja moniin sairauksiin, ja selittää, miksi terveellisempien valintojen tekeminen on usein mahdotonta. Se saa katsomaan ruokaa ja hyvinvointia uusin silmin ja muistuttaa, että meillä on oikeus tietää, mitä syömme.

Raju sukellus skitsofreniaa sairastavan mieleen mutta myös kohti valoa ja toivoa.

Ensimmäiset harhat tulivat yläasteiässä. Äänet käskivät Lyytiä hyppäämään junan alle, viiltämään käsien suonet auki, riisuuntumaan kadulla alasti.

Lyyti sairastaa skitsoaffektiivista häiriötä, ja hänet on viety yli 700 kertaa ambulanssilla päivystykseen. Hän sai diagnoosin 26-vuotiaana seitsemän vuotta sitten.

Taitavan journalistin Jose Riikosen kirjoittama teos kertoo Lyytin tarinan. Millaista on elää teini-ikä diagnosoimattoman sairauden kanssa? Miten diagnoosi muuttaa elämää?

Harhat ovat pelottavia, mutta Lyyti ei anna periksi. Kirja tuo lohtua ja purkaa tabuja mielen häiriöiden taustalla.