Neuvostopropagandasta ja suomettumisesta puhdistettu tutkimus Suomen lähihistoriasta.
Itsenäinen, länsimainen Suomi pyrki löytämään arvojensa mukaisen tien 1930- ja 40-luvulla kahden laajenemishaluisen totalitaarisen suurvallan puristuksessa. Hitlerillä ja Stalinilla oli valtapyrkimyksensä, jotka koskettivat vahvasti myös Suomea. Kumpikin diktaattoreista oli tappavine ideologeineen vastenmielinen ilmestys Suomen kansan valtaenemmistölle.
Kirjassa selvitetään Suomen poliittisen aseman kehitystä ensin Stalinin ja sitten Hitlerin näkökulmista. Miten ne vaikuttivat Suomeen? Mitkä olivat Stalinin perimmäiset tavoitteet Suomessa? Miten Suomen länsimainen ihmisoikeusjärjestelmä suhtautui stalinistien ja natsien noudattamaan politiikkaan? Suomi oli tuhon partaalla ja hengenvaarassa. Miten siitä selvittiin?
Seppinen suhtautuu kriittisesti Neuvostoliiton aikana Suomessa vakiintuneisiin historian näkemyksiin ja tulkintoihin. Hän möyhentää niitä itsenäisesti ja säälittä laajoihin alkuperäisaineistoihin nojautuen.
