Elämä on lyhyt vierailu mutta isäntäväki ei ole kotona.
Ajan menossa keski-ikäinen mies saldoaa elämäänsä, johon kuuluvat punaviini ja maalliset herkut vaikkei lääkäri aina määräisi. Siihen kuuluvat pinnanalaiset itsesyytökset mutta myös hiljainen periksi- ja anteeksianto. Siihen kuuluvat myös erotiikka ja muistot entisestä miehuudesta.
Mies pohtii elämisen vaikeutta, muistoja, vanhempia, kuolemaa. Aiheet laajenevat ihmisyyden pohtimiseen, sotien mielettömyyteen, nykyajan ilmiöihin luonnonsuojelusta monikulttuurisuuteen, ja lopuksi hulluuden ja viisauden määrittelemisen helppouteen tai vaikeuteen sekä läheisyyteen ja pelkoon. Suorasanaisten rivien välistä tulevat läpi monet merkitykset tai se, mitä runoilija oikeasti haluaa sanoa. Ironialle ja jopa aavistuksenomaiselle kyynisyydelle on tilaa.
Claes Andersson (1937–2019) oli rakastettu kirjailija, psykiatri, psykoterapeutti, jazz-pianisti ja pitkän uran tehnyt poliitikko.
Hän aloitti runoilijana kokoelmalla Ventil (1962) ja julkaisi sittemmin lukuisia runokokoelmia, tietokirjoja ja romaaneja, joista viimeisimpänä ilmestyi omakohtaisten Otto-romaanien sarja: Oton elämä (2011), Hiljaiseloa Meilahdessa (2016) ja Seuraavaksi Jätkäsaari (2019).
Claes Andersson oli perustamassa Vasemmistoliittoa ja toimi puolueen puheenjohtajana 1990–98 sekä kulttuuriministerinä 1994–98. Hän oli myös puolueen presidenttiehdokkaana 1994.
