Tietokirjailija FT Liisa Väisänen kertoo uusimmassa
kirjassaan 1400-luvun aikakaudesta, jolloin renessanssin tulkitaan
syntyneen. Näkökulmamme renessanssiin on usein vain taidehistoriallinen.
Renessanssilla on kuitenkin useat kasvot, myös poliittiset, ja siksi on
mielenkiintoista tarkastella tapahtumia tutustuen henkilöön, josta
kirjailija toteaa: ”Hän oli renessanssi-ihminen!” Veli Girolamo
Savonarolan elämäntarina, opit ja tavoitteet kerrotaan kirjassa
intensiivisesti, ja samalla aikalaiselämä tapoineen kaikkineen avautuu
lukijalle. ” Girolamo Maria Francesco Matteo Savonarola syntyi 1452.
Hän oli uskonpuhdistaja ennen uskonpuhdistusta, mutta oli ehdottomasti
myös poliitikko.”
Savonarola ymmärsi yhteiskunnallisen muutostarpeen.
”Renessanssin älyköt ovat pahimmillaan turhamaisia. He elävät ilman
mitään kontaktia tavalliseen kansaan. He uskovat edustavansa eliittiä,
johon ketään muuta ei voida edes verrata. He ovat usein kuin
palkkasotilaita, jotka ovat valmiita palvelemaan sitä, kuka maksaa
eniten. He siirtyvät hovista hoviin mesenaattien mukana. He etsivät
rahaa ja palveluksia. He puhuvat moraalista, mutta eivät etsi todellista
moraalia. He ovat täysin välinpitämättömiä uskonnon ja politiikan
suhteen. Puhe on kaunista ja vaikuttavaa mutta tyhjää.”
Tulikokeessa testataan.
” Tulikoe on suhteellisen yleinen käytäntö keskiajalla Euroopassa.
Siinä joku haastaa toisen todistamaan näkökantansa. Molemmat sekä
haastaja että vastustaja kävelevät tulista käytävää pitkin. Ainut suoja
tulta vastaan on Jumalan armo. Jos tulikokeessa kuolee tai vahingoittuu
pahasti, osoittaa se, että Jumala ei suojellut. Ihmisen mielipide on
siis silloin väärä Jumalan tahtoa vastaan. – – Tulikokeesta tulee
symboli. Se on kuin köysi, joka heitetään viimeisenä keinona pelastamaan
tasavallan itsenäisyys. Sen avulla Firenze voi lähettää paaville vahvan
sanoman, että he kykenevät itse käsittelemään omat asiansa kaupungin
sisällä. Hallitus lähettää asiamiehensä varmistamaan, että fransiskaanit
ovat edelleen antamansa haasteen takana ja että dominikaanit vuorostaan
ovat valmiita vastaamaan siihen. Kun vastaukset molemmista
sääntökunnista ovat myönteisiä, – -”