Ilomantsin mottitaistelut kesällä 1944 merkitsivät sodan viimeistä ratkaisuhetkeä. Marski määräsi kenraalimajuri Raappanan vastaamaan suomalaisten joukoista, ja linjojen taakse lähetettiin useita päämajan kaukopartioita. Niiden tehtävänä oli tiedustelu ja tuhoaminen.
Luutnantti Kalle Nykäsen partio komennetaan Vegarusjärven pohjoispuolelle. Nuoresta iästään huolimatta Nykänen on yli sadan partioreissun karaisema, kokenut ja menestynyt sissijohtaja, alansa ehdotonta huippua. Hänen miehensä ovat samaa maata.
Aluksi epäonni tuntuu vainoavan partiota, joka saa vieläpä vihollisen kannoilleen. Mutta mikään ei estä tehtävän suorittamista. Elokuun öinä Nykäsen porukka tuhoaa siltoja, kalustoa ja ammuksia, venäläisten kaatamisesta puhumattakaan.
Tulokset vaativat myös uhrauksia. Lopulta, kahtia jakautuneen partion päästyä taas vaivoin yhteen, sissit aloittavat pitkän ja vaikean kotimatkan.
Esa Sirénin sotaromaanit ovat saaneet kiitosta realistisuudestaan ja siekailemattomasta toiminnastaan. Ilomantsin ritaripartio kertoo tosipohjaisen tarinan rohkeista miehistä, joiden varaan oli uskottu paljon.
