Keisarin edessä sisältää kaksi ainutlaatuista, varhaisten kristittyjen elämästä kertovaa tekstiä antiikin Kreikasta. Ne on kirjoitettu apologioiksi eli puolustuspuheiksi keisarille kristittyjen vainoja vastaan, kun nämä olivat uusia tulijoita Euroopassa. Niissä perätään suvaitsevaisuutta ja kristittyjen oikeutta tasavertaiseen kohteluun.

Aristides Ateenalaisen 120-luvulla jKr. kirjoitettu puhe avaa varhaista kristinuskoa hellenistisessä kulttuurissa aikana, jolloin Uutta testamenttia ei vielä ollut olemassa. Athenagoras Ateenalaisen teologisesti ja filosofisesti painava puhe 170-luvulta on osoitettu filosofikeisari Marcus Aureliukselle. Kuinka vainotun uskonnon edustaja perustelee keisarin edessä sitä, että keisarit eivät ole jumalia?

Tekstit edustavat varhaisinta kristillistä kirjallisuutta ja ilmentävät yhteyksiä hellenistiseen sivistykseen ja kulttuuriin. Aristides ja Athanagoras osoittavat tuntevansa perusteellisesti niin kreikkalaisen filosofian ja mytologian kuin runouden ja draamakirjallisuudenkin.