Sanna-Leena Knuuttilan edellisessä selkokirjassa Ne lensivät tästä yli (katso sivu 11) Hilkka odotti Veikkoa takaisin talvisodasta, nuori lempi oli leimahtanut. Sodan päätyttyä rakkaus muuttuu todeksi, kun Hilkan ja Veikon häitä vietetään tapaninpäivänä 1940. Hilkan sydän on pakahtumaisillaan uuden elämän alusta.
Uudessa kirjassa Minä odotan sinua eletään kevättä 1941 ja Hilkka hoitaa yhdessä Veikon kanssa maatilaa, mutta radiosta kuuluu yhä useammin pelottavia uutisia. Neuvostoliitto ei ole jättänyt Suomea rauhaan. Veikon uho talvisodassa menetettyjen maa-alueiden ottamisesta takaisin saa nuorikon rauhattomaksi.
Uutisten varjossa Hilkka huomaa olevansa raskaana. Juhannuksena 1941 Neuvostoliitto pommittaa Suomea, jatkosota alkaa. Veikko lähtee rintamalle ja Hilkka jää kotiin kasvavan vatsansa, äitinsä ja isänsä kanssa.
Elämä kotirintamalla muuttuu säännöstelyksi ja elintarvikkeiden jonottamiseksi. Jokainen kynnelle kykenevä osallistuu mottitalkoisiin ja evakoille luovutetaan asutustiloja. Kylään tulee sotavankeja. Sodan pitkittyessä pula-ajan arjesta selvitään naisten kekseliäisyyden avulla.
Hilkka haaveilee Veikon lomista eikä saa unta, kun aviomies vihdoin makaa vieressä. Suomalaisten naisten tuki toisilleen auttaa jatkamaan elämää senkin jälkeen, kun kirkkoherra astuu vakavana omaan kotitupaan.
